Forum 2 Termit

absoluuttinen eli ehdoton etu

valtiolla on kaikkiin muihin valtioihin verrattuna parhaat edellytykset valmistaa jotain tiettyä hyödykettä; valmistamalla ja viemällä tätä tuotetta ulkomaille maa vaurastuu

alkutuotanto

elinkeinot, joissa valmistetaan luonnon raaka-aineista tuotteita jatkojalostettavaksi; maa- ja metsätalous, kalastus ja kaivostoiminta

antolainaus

pankki lainaa rahaa asiakkaalle ja perii siitä korkoa

arvonlisävero (ALV)

hyödykkeen hintaan sisältyvä välillinen vero, jonka hyödykkeen myyjä tilittää verottajalle

arvopaperimarkkinat

yleiskäsite arvopapereilla käytävästä kaupasta; jaetaan rahamarkkinoihin, pääomamarkkinoihin ja johdannaismarkkinoihin, mutta usein nimitystä käytetään vain pääomamarkkinoista

avomarkkinaoperaatio

ostamalla tai myymällä sijoitustodistuksia ja arvopapereita keskuspankki ohjaa rahamarkkinakorkoja

brutto

summa, josta ei ole tehty mitään vähennyksiä; esim. palkka, josta ei ole vähennetty veroja

bruttokansantuote (BKT)

kansantaloudessa (yleensä vuoden aikana) tuotettujen hyödykkeiden kokonaismäärä rahamääräisesti laskettuna; sen kehitystä pidetään tärkeimpänä talouden kasvua kuvaavana indikaattorina: bkt/asukas kuvaa kansantalouden keskimääräistä elintasoa

bruttovelka

velkasumma kokonaisuudessaan ilman, että siitä on vähennetty mitään

budjetti

tulo- ja menoarvio, jossa arvioidaan seuraavan vuoden tulot ja menot

cleantech

teknologiaa, tuotantotapoja tai toimintamalleja, jotka kuluttavat aikaisempaa vähemmän energiaa ja muita luonnonvaroja

debentuuri

yrityksen vakuudeton joukkovelkakirjalaina; muutoin obligaation kaltainen

deflaatio

hintatason yleinen aleneminen; taustalla talouselämän tilanne, jossa kokonaiskysyntä on kokonaistarjontaa pienempi

degrowth

suomennettuna esim. talouslasku tai negatiivinen kasvu; ajattelutapa, joka kyseenalaistaa talouskasvun ideologian ja pyrkii edistämään ympäristöarvoja; kannattaa tuotannon ja kuluttamisen vähentämistä; tavoitteena on lisätä hyvinvointia esim. jakamalla työtä ja lisäämällä vapaa-aikaa

devalvaatio

hallitus tekee päätöksen, että valuutan arvoa heikennetään suhteessa muihin valuuttoihin; kelluvaa valuuttaa ei voi devalvoida

devalvoituminen

valuutan arvo heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin kysynnän ja tarjonnan mukaan

digilisaatio

tietotekniikan hyödyntäminen tuotannossa ja palveluiden tarjoamisessa; tehostaminen tuo säästöjä ja kasvattaa tuottavuutta; hävittää vanhoja työpaikkoja mutta luo uusia

direktiivi

yksi kolmesta keskeisestä EU-laki- eli säädöstyypistä; jäsenvaltiolle osoitettu lainsäädäntövelvoite muuttaa kansallista lainsäädäntöä niin, että direktiivin asettama tavoite toteutuu

downshiftaaminen

ajattelutapa, jossa tavoitteena on parantaa elämänlaatua vähentämällä kulutusta ja työntekoa

EEC (euroopan talousyhteisö)

vuonna 1957 perustettu Euroopan unionin edeltäjä

ekologinen jalanjälki

kuvaa kuinka paljon luonnonvaroja tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, energian, muiden hyödykkeiden ja niistä syntyneiden jätteiden käsittelyyn; ilmaistaan pinta-alana

elinkeinorakenne

maan tai alueen tuotannon ja työvoiman jakautuminen alkutuotannon, teollisuuden ja palveluiden kesken

elpyminen

suhdannevaihe, joka seuraa matalasuhdannetta ja aloittaa noususuhdanteen

elvytyspolitiikka

toimet, joilla yritetään tukea talouskasvua laskusuhdanteen aikana; finanssipoliittista elvyttämistä ovat esimerkiksi julkisen kysynnän lisääminen ja verotuksen laskeminen, rahapoliittista elvyttämistä on korkotason laskeminen

ennakkopidätysprosentti

verokortissa oleva prosenttiluku, jonka mukaan palkkatulosta peritään veroa

epäsuora rahoitus

pankit välittävät rahaa sitä tarvitseville eikä talletuksen tehnyt säästäjä itse päätä, mihin rahat menevät

epätäydellinen kilpailu

teoreettinen malli kilpailusta, jossa yksi tai useampi myyjä tai ostaja kykenee vaikuttamaan hyödykkeen hintaan

euroalue

EU-maat, jotka ovat ottaneet käyttöön euron valuuttanaan ja joiden rahapolitiikasta päättää yhteinen keskuspankki EKP

euribor-korko

euroalueen yleisin viitekorko; se kertoo, millä hinnalla euroalueella toimivat parhaiksi luokitellut pankit ovat valmiita lainaamaan rahaa toisilleen; se on lainatarjousten keskiarvo, joka lasketaan monelle eripituiselle ajanjaksolle (1-12kk) jokaisena pankkipäivänä

eurojärjestelmä

euroalueen maiden keskuspankit ja Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankki (EKP)

vastaa euroalueen talous- ja rahapolitiikan määrittelemisestä ja toteuttamisesta sekä hallinnoi euroa; sen asema on hyvin itsenäinen

Euroopan keskuspankkijärjestelmä

Euroopan keskuspankki ja kaikki Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit

Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU)

1990-luvulla syntynyt liitto, jonka tavoitteena on kehittää EU:n jäsenmaiden taloudellista yhteistyötä; kaikki jäsenmaat kuuluvat siihen, mutta vain osa on ottanut käyttöön euron ja euromaiden yhteisen rahapolitiikan

Euroopan velkakriisi

eurojärjestelmän kriisi 2010-luvulla; taustalla euromaiden ylivelkaantuminen ja erityisesti Kreikan talouskriisi sekä eurojärjestelmän rakenneongelmat

finanssikriisi

vuonna 2008 puhjennut kriisi, joka lähti liikkeelle Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta ja subprime-lainoista ja aiheutti yleismaailmallisen laskusuhdanteen.

finanssipolitiikka

julkisen sektorin talouspolitiikan keino; kokonaiskysyntää säätelemällä yritetään muun muassa ylläpitää tasaista talouskasvua ja työllisyyttä; kysyntää säädellään valtion budjetilla, esimerkiksi verotuksen ja investointien avulla

finanssipääoma

rahaa ja arvopapereita, joilla voi hankkia tuotannontekijöitä

fuusio

yritysten sulautuminen yhteen

GATT-sopimus

YK:n aloitteesta vuonna 1947 solmittu sopimus tullitariffeista ja maksuista; tavoitteena oli laskea maiden välisen kaupan maksuja ja tulleja; sopimus laajentui monta kertaa; perusta nykyiselle WTO:lle

G7-ryhmä

epävirallinen talousjärjestö, jonka tavoitteena on lausunnoilla vaikuttaa maailmantalouteen; rikkaat teollisuusmaat Iso-Britannia, Italia, Japani, Ranska, Länsi-Saksa ja Yhdysvallat perustivat 1970-luvulla

G20-ryhmä

talouden yhteistyö- ja neuvottelufoorumi, jossa on mukana maailman 19 rikkainta ja taloudellisesti vaikutusvaltaisinta valtiota sekä Euroopan unioni

Gini-indeksi

tarkastelee talouden voimavarojen jakaantumista yksilöiden ja kotitalouksien kesken ja kuvaa tuloerojen kehitystä, jos arvo on nolla, ei tuloeroja ole, jos arvo on 100, on tuloero suurin mahdollinen

globalisaatio

maapallo muodostaa yhden yhtenäisen talousalueen, jossa tuotannontekijät ja hyödykkeet liikkuvat nopeasti paikasta toiseen ja jossa alueet ovat toisistaan taloudellisesti riippuvaisia

GPI-indeksi

hyvinvoinnin mittari, jossa otetaan huomioon elintason lisäksi myös terveys, koulutus, vapaa-ajan määrä ja tuloerot; siitä käytetään myös nimitystä aidon edistyksen mittari

haltijavelkakirja

sillä, kenen hallinnassa velkakirja on, on siihen liittyvät oikeudet

harmaa talous

verojen ja muiden lakisääteisten maksujen maksamatta jättäminen; työn teettäminen tai tekeminen "pimeästi"

HDI-indeksi

YK:n ylläpitämä inhimillisen kehityksen indeksi, jonka avulla verrataan eri maiden talouseroja ja hyvän elämän laatua; indeksissä otetaan huomioon elintason lisäksi odotettavissa oleva elinaika, koulutus ja lukutaito

hintakilpailukyky

tuotteen hinta verrattuna muiden samaa tuotetta vievien maiden hintoihin tai kohdemaan omiin hintoihin

hintamekanismi

eräs markkinatalouden perusperiaatteita; ajatus siitä, että hinnat ohjaavat yritysten tuotantopäätöksiä: mistä kuluttajat ovat valmiita maksamaan, sitä yritykset tuottavat

holding-yhtiö

omaisuudenhallintayhtiö, jonka kautta yritys voi sijoittaa varallisuuttaan haluamiinsa kohteisiin tai maihin

huoltosuhde (taloudellinen huoltosuhde)

työllisten eli työssäkäyvien ihmisten määrä suhteessa ei-työllisten määrään

huoltotase

kuvaa kansantalouden rakennetta; kokonaistarjonta kertoo, mistä kansantaloudessa käytetyt hyödykkeet ovat peräisin ja kokonaiskysyntä, mihin hyödykkeet on käytetty

hyperinflaatio

normaalia huomattavasti nopeampi hintojen nousu, jopa tuhansia prosentteja vuodessa; hyperinflaatiosta kärsi esimerkiksi Saksa 1920-luvulla ja Zimbabwe 2000-luvulla

hyödyke

tavara tai palvelu, joka tyydyttää ihmisten tarpeita ja josta on hyötyä kuluttajalle

ILO (kansainvälinen työjärjestö)

YK:n alainen järjestö, joka hoitaa työvoimaan ja työntekoon kuuluvia asioita; pyrkii parantamaan työoloja ja vaikuttamaan työsuojeluasioihin

IMF (kansainvälinen valuuttarahasto)

YK:n alainen järjestö, joka valvoo kansainvälistä valuuttakurssijärjestelmää; voi antaa lyhytaikaisia lainoja jäsenvaltioille

inflaatio

hintatason yleinen nousu; taustalla mm. kasvanut kysyntä tai kallistuneet tuotantokustannukset

infrastruktuuri

Yhteiskunnan perusrakenteet; infrastruktuuriin kuuluvat mm. tiet, satamat, asunnot, koulut, sairaalat, tietoliikenneverkot

innovaatiosykli

aika, jossa uudet keksinnöt, tuotteet tai ideat korvaavat vanhat

irtisanominen

sopimuksen lopettaminen toisen osapuolen toimesta; taloudessa yleensä työsuhteen päättäminen

investointi

sijoitus, jolla pyritään lisäämään tai tehostamaan tuotantoa tai saamaan lisätuloja

jalostus

elinkeinot, joissa jalostetaan alkutuotannon tuotteista valmiita hyödykkeitä; teollisuus ja rakentaminen

julkinen sektori (julkinen talous)

kansantalouden osat, jotka ovat valtion, kuntien, kuntayhtymien ja sosiaaliturvarahastojen hallussa tai ylläpitämiä; esimerkiksi koulut ja sairaalat

julkiset sosiaaliturvarahastot

sosiaaliturvan hoitamiseen luodut rahastot, kuten Kela ja työttömyyskassat

kannattavuus

verratan tuloja ja menoja tai tuottoja ja kustannuksia keskenään; esim. yritys on kannattava kun sen tulot on suuremmat kuin menot

kannustinloukku

tilanne, jossa työnteko ei ole taloudellisesti kannattavaa, koska lähes saman verran tuloja saa tekemättä työtä; erityisesti pohjoismaisen hyvinvointivaltion ongelma

kansantalouden kokonaistuotanto

vuoden aikana tuotetut hyödykkeet; ilmaistaan myös käsitteellä kansantuote; mitataan bruttokansantuotteen avulla

kansantalouden velka

velka, jonka suuruus riippuu siitä, kuinka paljon valtiolla, kunnilla, yrityksillä ja kotitalouksilla on yhteensä velkaa

kansantalous

yhden maan kotitalouksien, yritysten, rahoituslaitosten ja julkisen talouden muodostama kokonaisuus

kartelli

yritysten välinen (salainen) sopimus keskinäisen kilpailun rajoittamisesta tai siitä kokonaan luopumisesta

kasvu- ja vakaussopimus

EMU-maiden sopimus, jolla yritetään hillitä jäsenmaiden liiallista velkaantumista; budjettialijäämä ei saa ylittää 3% bkt:sta kahtena peräkkäisenä vuonna; sopimus menettänyt merkityksensä finanssikriisin seurauksena

kasvuyritys

mikä tahansa nopeasti kasvava ja lisää työllistävä yritys

kauppatase

vaihtotaseeseen kuuluva tase, johon sisältyvät tavaroiden viennistä saadut tulot ja tuonnista aiheutuneet menot

kelluva valuuttakurssi

oman valuutan hinta suhteessa toiseen valuuttaan määräytyy markkinoilla vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan

kerroinvaikutus

jonkin taloudessa tapahtuvan muutoksen vaikutus kansantalouteen tai pienemmälle alueelle

keskitetty työmarkkinasopimus

työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen solmima sopimus, jossa voi olla mukana myös maan hallitus

keskuspankki

valtion tai talousalueen pankki; vastaa siitä, että rahajärjestelmä on toimiva ja rahan arvo pysyy vakaana

kestävyysvaje

julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapaino pitkällä aikavälillä, menot kasvaa tuloja nopeammin

kestävä kehitys

taloudelliseen kasvuun pyrkiminen ottamalla huomioon myös ympäristö; tuotannossa suositaan menetelmiä ja koneita, jotka ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä; pyritään luonnonvarojen järkevään käyttöön

keynesiläisyys

taloudellinen oppisuunta; korostaa kokonaiskysynnän säätelyä taloudessa; opin mukaan markkinataloudelle tyypillisiä työttömyys- ja suhdannevaihteluita voidaan lieventää kokonaiskysyntään vaikuttamalla, kun valtio yksityisen kulutuksen vähentyessä lisää kysyntää; John Maynard Keynes

kiinteistövero

kiinteistön arvoon perustuva vero, jonka kiinteistönomistaja maksaa sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee

kiinteä korko

korko on sama pankin ja asiakkaan sopiman ajan esim. seuraavat 15 vuotta

kiinteä valuuttakurssi

oman valuutan hinta suhteessa toiseen valuuttaan ei muutu

kilpailukyky

kansantalouden, yksittäisen toimialan tai yrityksen kyky selviytyä taloudellisessa kilpailussa

kilpailuttaminen

yritykset ja julkisyhteisöt järjestävät hankinnoistaan tarjouskilpailun kustannusten säästämiseksi; Suomessa yli 30 000e hankinnat

kitkatyöttömyys

tilapäinen työttömyys, joka johtuu esim. asuinpaikan vaihdoksesta tai opintojen päättymisestä

klassinen liberalismi

perinteinen talouspoliittinen aate, jonka mukaan valtion tulee puuttua talouteen ja markkinoihin mahdollisimman vähän

kohtaanto-ongelma

tilanne, jossa työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa toisiaan, esimerkiksi sen vuoksi, että työnhakijoilla ei ole sopivaa koulutusta tai työpaikka sijaitsee toisella paikkakunnalla.

kokonaiskysyntä

ilmaisee huoltotaseessa, mihin kansantalouden hyödykkeet on käytetty; koostuu viennistä, kulutuksesta, investoinneista ja varastojen muutoksista

kokonaistarjonta

ilmaisee huoltotaseessa, mistä kansantalouden hyödykkeet ovat peräisin: koostuu bruttokansantuotteesta ja tuonnista.

kokonaisveroaste

kaikkien maksettujen verojen, sosiaaliturvamaksujen ja lakisääteisten työeläkemaksujen määrän suhde bruttokansantuotteeseen

komparatiivinen eli suhteellinen etu

tuotannon edellytyksiä kuvaava käsite; valtion kannattaa erikoistua niihin tuotteisiin, joissa se on vahva ja joita se osaa valmistaa suhteellisesti edullisemmin ja tehokkaammin kuin useimmat muut valtiot

konkurssi

yrityksen vararikko

korkeasuhdanne

nousukautta seuraava suhdannevaihe; talous kasvaa normaalia nopeammin; talous voi ylikuumentua, mikä näkyy esim. inflaation kiihtymisenä

korko

rahan hinta; korvaus rahan lainaamisesta

korvamerkitty raha

raha, joka tulee käyttää juuri siihen tarkoitukseen, johon se on annettu

kotimainen kysyntä

koostuu kotimaisesta yksityisestä kulutuksesta, julkisesta kulutuksesta ja investoinneista; ilmaisee, paljonko Suomessa kulutetaan hyödykkeitä; kysyntä heikkenee laskukaudella ja vahvistuu nousukaudella

kotitalous

taloustieteen nimitys yksikölle, joka kuluttaa; usein perhe

kotitalousvähennys

esim. asunnon peruskorjaukseen tai kunnossapitoon, tietotekniikan asennukseen tai lastenhoitoon liittyvä kustannus, jonka voi vähentää osittain verotuksessa

kuittipakko

yritysten, joiden liikevaihto on yli 8500e vuodessa, tulee tarjota asiakkaalle kuitti myytävästä hyödykkeestä

kuluttajahintaindeksi

tilastokeskuksen laskema hintaindeksi; kuvaa tyypillisten kotitalouksien ostamien hyödykkeiden hintojen kehitystä

kulutusluotto

yleensä lyhytaikainen alle viiden vuoden laina, joka käytetään kulutustavaroiden kuten auton, pesukoneen tai huonekalujen ostamiseen; kulutusluoton korot ovat asuntolainoja huomattavasti korkeammat

kunnallisvero

kunnan perimä vero palkkatuloista, vaihtelee kunnittain

kuntayhtymä

kuntien perustamia yhtymiä, jotka vastaavat esimerkiksi terveydenhuollon tai lukiokoulutuksen hoitamisesta; yleensä perustetaan, koska jokaisella kunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia itse ylläpitää kyseistä palvelua; tavoitteena taloudelliset säästöt ja palveluiden turvaaminen

kustannusinflaatio

tuotantokustannusten kallistumisesta aiheutuva lopputuotteiden hintojen nousu

kvartaalitalous

nopeatempoista ja lyhytnäköistä markkinoiden toimintaa kuvaava käsite, joka perustuu siihen, että yritysten toimintaa seurataan kvartaaleissa eli vuosineljänneksissä, jolloin ne julkaisevat osavuotiskatsauksensa

kysynnän laki

mitä korkeampi on hyödykkeen hinta, sitä pienempi on sen kysyntä, kun muut ostamiseen vaikuttavat tekijät pysyvät samoina

kysyntäinflaatio

kasvaneen kysynnän aiheuttama hintojen nousu; näin tapahtuu etenkin silloin, jos kysyntä on suurempi kuin tarjonta

kysyntäkäyrä

ilmaisee sen, kuinka paljon kuluttajat ovat valmiita ostamaan jotain hyödykettä eri hinnoilla

käyttöaste

tehtaan tuotantokyvyn taso; vajaa käyttöaste merkitsee, että esim. koneita ei käytetä niin paljon kuin olisi mahdollista

käännetty arvonlisäverovelvollisuus

yritysten välisessä kaupankäynnissä hyödykkeen arvonlisän maksaa ostaja eikä myyjä, järjestelmän pyrkimyksenä on ehkäistä harmaata taloutta

lama (matalasuhdanne)

poikkeuksellisen syvä tai pitkäaikainen talouden laskukausi; tyypillisiä ilmiöitä ovat mm. tuotannon voimakas supistuminen, vähäiset investoinnit, luottojen vähentyminen ja työttömyyden nopea lisääntyminen; lama on harvinainen ilmiö

laskusuhdanne

suhdannevaihe, jossa tuotannon kasvu hidastuu tai tuotanto laskee

liberalismi (taloudellinen liberalismi)

taloudellinen oppisuunta, joka vastusti valtion puuttumista talouselämään; liberalistisen koulukunnan mukaan yksilö parhaiten tietää, mikä on hänelle eduksi; ajaessaan omaa etuaan yksilö edistää myös yhteistä hyvää ja kasvattaa maansa varallisuutta; oppisuunnan perustajana Adam Smith

likvidi

helposti käteiseksi muutettava sijoitus

lisäbudjetti

vuotuisen budjetin täydennys; perustuu usein siihen, että jotakin tehtävää varten vaaditaan lisärahoitusta

lokalisaatio

paikallisten talousjärjestelmien ja -toimijoiden tukeminen; käytännössä globalisaation vastakohta

lomauttaminen

työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen toistaiseksi tai määräajaksi

lopputuote

hyödyke, joka on valmistettu raaka-aineista ja välituotteista

luottotappio

kuluttaja tai yritys ei kykene maksamaan ottamaansa luottoa, jolloin luoton myöntänyt rahalaitos ei saa rahojaan takaisin

luova tuho

yritysrakenteiden muutos; kiihdyttää talouskasvua, kun heikot yritykset katoavat ja tuottavat yritykset menestyvät

Maailmanpankki

vuonna 1944 perustettu järjestö, myöntää lainoja ja osallistuu erilaisiin kehitysprojekteihin; pyrkii köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen maailmanlaajuiseen edistämiseen

makrotaloustiede

tutkii kansantalouden suuria ilmiöitä, kuten kokonaistuotantoa, huoltotasetta, inflaatiota ja työttömyyttä

maksuhäiriömerkintä

luottorekisteriin tehtävä merkintä, jos yksityishenkilö ei maksa laskujaan edes huomautusten jälkeen; merkintä säilyy 2-5 vuotta

maksuvalmiusjärjestelmä

tarvitessaan rahaa nopeasti käyttöönsä pankit voivat ottaa keskuspankista vuorokaudeksi maksuvalmiusluottoa, joka on kalliimpaa kuin markkinoilta hankittava rahoitus

marginaalikorko (eli korkomarginaali)

pankin voittomarginaali, jonka suuruuteen vaikuttavat mm. pankkien välinen kilpailutilanne, lainan käyttötarkoitus, asiakassuhde ja lainaan tuleva vakuus

marginaalivero

vero, joka maksetaan lisääntyneistä tuloista; kertoo paljonko henkilön maksamat verot kasvavat lisäansioiden myötä

markkinahinta

kysynnän ja tarjonnan perusteella markkinoilla vallitseva hinta

markkinakorko

korko, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan pankkien välisillä rahamarkkinoilla

markkinaoikeus

erityistuomioistuin, joka käsittelee markkinoiden toimintaan, kilpailuun, kuluttajansuojaan sekä julkisen vallan hankintoihin liittyviä kanteita

markkinatalous

maailman yleisin talousjärjestelmä; periaatteena yritysten vapaa kilpailu ja hinnan muodostuminen markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

massatuotanto

samanlaisten tai hyvin samanlaisten hyödykkeiden valmistamista suurissa määrissä automaation avulla esim. liukuhihnatuotanto

mikrotaloustiede

tutkii kansantalouden yksittäisiä osa-alueita, kuten kotitalouksia ja yrityksiä

monetaarinen inflaatio

rahan määrästä aiheutuva inflaatio; jos liikkeellä olevan rahan määrä on suurempi kuin tarjolla olevien hyödykkeiden määrä, hinnat nousevat

monetarismi

taloudellinen oppisuunta, joka korostaa rahapolitiikkaa suhdannevaihteluiden lieventämisessä; rahan määrää tule kasvattaa hillitysti; Milton Friedman

monopoli

markkinoilla vallitseva tilanne, jossa myyjä kykenee määräämään hyödykkeen hinnan hallitsemalla täydellisesti hyödykkeen tarjontaa

monopolistinen kilpailu

epätäydellisen kilpailun muoto; markkinoilla olevat yritykset myyvät toisistaan poikkeavia hyödykkeitä, joiden hinnan ne voivat määritellä suhteellisen vapaasti

määräävä markkina-asema

yhdellä tai useammalla yrityksellä on niin vahva asema markkinoilla, että hintojen kehitystä tai hyödykkeiden toimitusehtoja voidaan merkittävästi ohjailla

netto

summa, josta on tehty vähennykset

nettovelka

velkasumma, jossa velasta on vähennetty velallisella olevat saamiset ja muut pankkivarat

noususuhdanne

suhdannevaihe, jossa tuotannon kasvu voimistuu tai tuotanto nousee

nuorisotyöttömyys

15-24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta.

obligaatio

lähinnä valtion tai kunnan vakuudellinen joukkovelkakirjalaina; lyhennykset maksetaan takaisin joko vuosierinä tai kokonaan laina-ajan päättyessä; korko maksetaan yleensä vuosittain; obligaatiot ovat jälkimarkkinakelpoisia eli niitä voi myydä kesken laina-ajan

odotusinflaatio

ilmiö, jossa kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat, koska kuluttajat arvelevat hintojen nousevan tulevaisuudessa

OECD (taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö)

järjestö, jonka tavoitteena on jäsenmaidensa hyvinvoinnin turvaaminen ja talouden kehittäminen

ohjauskorko

keskuspankin keino toteuttaa rahapolitiikkaa; hinta, jolla keskuspankki lainaa rahaa muille pankeille; ohjaa yleistä korkokehitystä

oligopolinen kilpailu

epätäydellisen kilpailun muoto; markkinoilla on vain harvoja keskenään kilpailevia yrityksiä, jotka voivat kukin vaikuttaa hyödykkeiden hinnan määräytymiseen

oman pääoman markkinat

yritys hankkii rahoitusta kasvattamalla pääomaansa esim. osakeannilla

OPEC

öljyntuottajamaiden yhteinen järjestö

osake

osuus osakeyhtiön osakepääomasta

osakeanti

yhtiö laskee liikkeeseen uusia osakkeita ja kerää rahaa esim. uusiin investointeihin

osakemarkkinat

pääomamarkkinoiden osa; sisältää ensimarkkinat, joilla yritys hankkii itselleen omaa pääomaa laskemalla liikkeeseen osakkeita, ja jälkimarkkinat, joilla osakkeilla käydään kauppaa pörssissä

osakerhasto

rahoituslaitoksen ylläpitämä "osakesalkku", josta voi ostaa ja myydä osuuksia

osinko

yhtiö jakaa osan vuosittaisesta voitostaan osakkeenomistajille

ostoboikotti

kuluttajien keino vaikuttaa yritykseen kieltäytymällä ostamasta kyseisen yrityksen tuotteita

ostovoima

kotitalouksien tai kuluttajien taloudelliset mahdollisuudet ostaa hyödykkeitä; vaihtelee taloussuhdanteiden mukaan; hintojen noustessa ostovoima laskee, jos tulot eivät vastaavasti nouse

ostovoimapariteetti

valuuttakurssien laskutapa, joka mittaa kansantalouden rahan arvoa sen perusteella miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja; sen avulla yritetään vertailla maiden välisiä hinta- ja elintasoeroja

ottolainaus

pankki ottaa vastaan rahaa tallettajilta ja maksaa sille korkoa

pankkiunioni

yhteinen pankkivalvontajärjestelmä, jossa EKP valvoo euromaiden pankkeja ja rahoituslaitoksia vähentääkseen niiden riskinottoa ja pankkikriisien mahdollisuutta

panos

tuotannossa käytettävä suure, esim. työpanos tai pääomapanos

piilotyöttömyys

työikäiset, jotka eivät ole työssä, mutta eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksisi.

prime-korko

yleinen viitekorko, jonka tason pankki määrittelee itse; siihen vaikuttavat euriborin taso, yleinen hintataso, talouden tilanne, rahamarkkinoita koskevat näkemykset ja inflaatio-odotukset

progressiivinen vero

vero, jossa veroprosentti suurenee tulojen kasvaessa

protektionismi

suojatullipolitiikka; oman maan tuotanto suojataan korkeilla tulleilla ja muilla maksuilla ulkomaiselta kilpailulta; vapaakaupan vastakohta

pääoma

omaisuus, joka voi olla rahallista, koneita ja asuntoja, osaamista, sekä kykyä toimia toisten kanssa

pääomamarkkinat

yli vuoden pituisten lainojen markkinat; voidaan jakaa oman ja vieraan pääoman markkinoihin

pääomavero

vero, jota maksetaan varallisuudella ansaituista voitoista; mm. osakkeiden myyntivoitot ja osingot ovat pääomaveron alaista tuloa; pääomavero oli ennen kiinteä mutta nykyään se on joko 30% tai 34%

pörssi

julkinen kauppapaikka esim. osakkeiden tai raaka-aineiden kauppaa varten

pörssiyhtiö

yhtiö, jonka osakkeilla voidaan käydä kauppaa pörssissä; tunnistaa lyhenteestä OYJ, joka tarkoittaa julkisesti noteerattua osakeyhtiötä

rahamarkkinat

lyhytaikaisten, enintään vuoden pituisten lainojen markkinat; kauppaa käydään erilaisista velkakirjoista, esim. valtion velkasitoumuksista, kuntatodistuksista, pankkien sijoitustodistuksista ja yritystodistuksista

rahanpesu

rikollisella tavalla hankitun omaisuuden peittely; raha pyritään saamaan osaksi laillista rahan kiertokulkua

rahapolitiikka

Euroopan keskuspankki säätelee rahan määrää ja korkoja ja pyrkii siten vaikuttamaan kokonaiskysyntään; noususuhdanteessa harjoitetaan kireää rahapolitiikkaa, laskusuhdanteessa löysää rahapolitiikkaa

rahoitusmarkkinakriisi

finanssikriisi 2008

rahoitusmarkkinat

raha liikkuu säästäjiltä rahoitusta tarvitseville; rahaa välitetään tuottojen saamiseksi

rahoitusvaje

kuvaa julkisen sektorin ongelmallista tilannetta tulevaisuudessa; menot kasvavat, mutta tulot vähenevät; taustalla mm. väestön ikääntyminen ja valtion velkaantuminen

rakennemuutos

Yhteiskunnan elinkeinorakenteen pysyvä muuttuminen

rakennetyöttömyys

yhteiskunnan rakenteiden muutoksesta aiheutuva työttömyys

rakenneuudistus

valtion ja kuntien toimet, joilla pyritään muuttamaan yhteiskunnan rakenteita rahaa säästävästi; esimerkiksi eläkeiän nosto ja SOTE-uudistus

reaalipääoma

koneita, laitteita, rakennuksia ja teitä, joiden avulla tuotetaan uusia hyödykkeitä; ne voidaan muuttaa (realisoida) rahalliseksi omaisuudeksi

revalvaatio

hallitus tekee päätöksen, että valuutan arvoa vahvistetaan suhteessa muihin valuuttoihin; kelluvaa valuuttaa ei voi revalvoida

revalvoituminen

valuutan arvo vahvistuu suhteessa muihin valuuttoihin

roskalaina

joukkovelkakirjalaina, jonka luottokelpoisuus on heikko ja jonka korko on riskipitoisuuden vuoksi korkea

sijoittaminen

rahoille halutaan tuottoa; rahaa voi sijoittaa erilaisiin kohteisiin kuten osakkeisiin, obligaatioihin tai kiinteistöihin

sijoitusrahasto

rahoituslaitoksen ylläpitämä rahasto, joka sijoittaa rahoja moniin eri kohteisiin, esimerkiksi osakkeisiin ja/tai korkoa tuottaviin kohteisiin; sijoittaminen rahastoihin hajauttaa sijoittajan riskiä

sijoitustodistus

pankin liikkeelle laskema lyhytaikainen, enintään vuoden mittainen, jälkimarkkinakelpoinen velkakirja

sisäinen devalvaatio

epävirallinen käsite, joka tarkoittaa yritysten kilpailukyvyn nostamista palkkoja alentamalla

sisämarkkinat

yhden tai useamman maan muodostama markkina-alue, jossa tuotteet saavat liikkua vapaasti ilman tulliesteitä; yleensä alue on suojattu kilpailijoita vastaan esim tulleilla; EU:lla on omat sisämarkkinat

sosiaaliturvamaksu

työnantajilta ja työntekijöiltä palkanmaksun yhteydessä perittävä maksu, jolla katetaan esimerkiksi sairauspäivärahan ja äitiys- ja isyysrahan kuluja

sosiaaliturvarahasto

julkisen vallan ylläpitämä laitos, joka kerää rahaa lakisääteiseen sosiaaliturvaan; esim, Kela, työeläkelaitokset, työttömyyskassat ja työttömyysvakuutusrahasto

sosialistinen suunnitelmatalous

talousjärjestelmä, jossa tuotantopäätökset tehdään keskitetysti, ei markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan

start up -yritys

uusiin innovaatioihin keskittyvä ja nopeaa kasvua tavoitteleva yritys

subprime-laina

riskipitoinen laina Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla

suhdannepolitiikka

suhdannevaihteluiden tasoittamiseen tähtäävä talouspolitiikka; tärkeimpiä keinoja raha-, finanssi- ja tulopolitiikka

suhdannetyöttömyys

työttömyys johtuu suhdanteiden vaihtelusta; laskusuhdanteessa ja lamassa työttömyys lisääntyy

suhdannevaihtelu

talouskasvun voimakkuuden vaihtelu; talous kasvaa noususuhdanteessa nopeammin kuin laskusuhdanteessa

suhteellinen verotus

vero, joka on kaikille suhteellisesti yhtä suuri, veroprosentti on sama; esim. alv tai polttoainevero

suora rahoitus

lainanottajat hankkivat rahaa suoraan lainanantajilta myymällä heille arvopapereita, esim. osakkeita

syrjimättömyysperiaate

usein vapaakauppasopimuksiin liittyvä periaate, jossa valtiot sitoutuvat kohtelemaan kaikkien maiden tuotteita samalla tavalla esim. tullien ja maahantuontilupien suhteen

sääntely (sääntelytalous)

lakien avulla valvotaan esim. pankkien luotonantoa ja pääomaliikkeitä

taantuma

syvä laskusuhdanne, ei kuitenkaan vielä lama; erään määritelmän mukaan taantumassa tuotanto ei kasva lainkaan puoleen vuoteen

talletussuoja

pankin tullessa maksukyvyttömäksi valtio turvaa tallettajien saamiset eli talletukset asiakas- ja pankkikohtaisesti 100 000 euroon saakka

talouskasvu

talous kasvaa, mikäli hyödykkeitä on tuotettu enemmän kuin aikaisemmin; talouskasvua mitataan bruttokansantuotteella

talouspolitiikka

julkisen vallan toimet, joilla yritetään luoda hyvinvointia kansalaisille; tärkeimpiä keinoja raha- ja finanssipolitiikka

taloussuhdanne

kokonaistuotannon kehityksessä tapahtuvaa vaihtelua; yksi taloussuhdanteen jakso pitää sisällään nousu- ja laskusuhdanteen

tarjonnan laki

mitä korkeampi hyödykkeen hinta on, sitä suurempi on sen tarjottu määrä, kun muut tarjoamiseen liittyvät tekijät pysyvät samoina

tarjontakäyrä

ilmaisee sen, kuinka paljon tuottajat ovat valmiita myymään jotain tuotetta eri hinnoilla

tasavero

verojärjestelmä, jossa jokainen maksaa tuloistaan prosentuaalisesti saman verran veroa

tase

yrityksen tilinpäätöksen osa, joka kertoo yrityksen tai yhteisön rahoitustilanteen tilinpitohetkellä

teollinen internet

älykkäiden laitteiden ja järjestelmien sekä työn yhdistäminen tuotannossa, liiketoiminnassa ja kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa

todellinen vuosikorko

lainan kokonaiskustannukset; viitekorko ja marginaalikorko sekä muut lainaan liittyvät kulut, kuten tilinavausmaksu, lainanjärjestelypalkkio ja lainanhoitokulut

tulo- ja kannustinloukku

tilanne, jossa palkkatulon kasvu ei johda tulojen kasvuun, koska sosiaalietuuksien määrä pienenee ja samalla verotuksen progressio nousee

tulonhankkimisvähennys

verotuksessa työtulon hankkimisesta tehtävät vähennykset, jotka alentavat verotettavaa tuloa

tulonsiirto

julkisen vallan maksama tuki kuten lapsilisä; kansantaloudessa usein varakkaammat maksavat köyhemmille; tulonsiirtoja saavat pääosin kotitaloudet, mutta myös yritykset

tulopolitiikka

palkkaneuvotteluihin liittyvä talouspolitiikan käsite; tulopolitiikkaa tekevät työmarkkinajärjestöt ja hallitus, joka voi osallistua sopimukseen esim. verotusta säätelemällä

tuotannontekijä

tuotannon tekemiseen käytetty tekijä, jota kutsutaan myös tuotantopanokseksi; tuotannontekijöitä ovat luonnonvarat, reaalipääoma ja työvoima

tuotantohyödyke

hyödyke, jonka avulla tuotetaan kulutushyödykkeitä tai uusia tuotantohyödykkeitä, esim. raaka-aineet ja koneet

tuottavuus

tuotannon määrä työntekijää kohti tiettynä aikana

tupo-sopimus

tulopoliittinen kokonaisratkaisu; palkoista ja muista työehdoista päätetään keskitetysti

tuotantopalkkio

yleensä julkisen sektorin maksama tuki, jonka tavoitteena on edistää vientiä

työehtosopimus (TES)

työnantaja- ja työntekijäliiton sopimus, joka määrittelee työntekijöiden työsopimusten minimitason mm. palkoille; uusitaan 1-2 vuoden välein; jos tes on yleissitova se koskee myös työnantajaliittoon kuulumattomia yrityksiä

työllinen

15 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on työpaikka

työllisyysaste

työllisten osuus 15-64-vuotiaista.; sitä laskee esi,m. työttömyys, koulutusajat, ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen

työvoima

kaikki ne 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä

työttömyysaste

työttömien osuus työvoimasta, ilmaistaan yleensä prosentteina; kuinka monta prosenttia työikäisestä, työtä hakevasta työvoimasta on työttömänä

ulkoistaminen

yritys tai yhteisö ei enää itse ylläpidä jotakin tuotantoa, vaan ostaa tuotteen ulkopuoliselta yritykseltä

uusliberalismi

1980-luvulla syntynyt taloudellinen oppisuunta, joka korostaa markkinoiden merkitystä taloudessa ja julkisen roolin vallan vähentämistä

vaihtotase

kertoo maan ulkomaisten tulojen ja menojen erotuksen yhden vuoden ajalta; koostuu kauppataseesta, palvelutaseesta sekä tuotannontekijätuloista ja tulonsiirroista Suomen ja ulkomaiden välillä; kuvaa maan talouden ulkoista tasapainoa

vakausrahasto (Euroopan vakausmekanismi EVM)

takaa euroalueella rahoitusvaikeuksiin joutuneiden tai joutuvien ongelmamaiden lainoja tai lainaa niille suoraan rahaa; tarkoituksena turvata euroalueen rahoitusvakaus

vakuutus- ja työeläkemaksut

pakolliset työntekijästä maksetut veroluonteiset maksut kuten työeläkemaksu ja erilaiset vakuutusmaksut; myös työntekijän palkasta peritään pakollinen työeläkemaksu

valtionosuus

valtion myöntämä raha kunnille peruspalveluiden hoitamiseen; valtionosuuksilla tasataan kuntien välisiä taloudellisia eroja

valtion tulovero

työntekijöiden tuloistaan valtiolle maksama vero; tuloverot jaetaan ansio- ja pääomatuloveroihin

valtion tuottavuusohjelma

valtion pyrkimys parantaa julkisen sektorin tuottavuutta; pyritään lisäämään julkisen sektorin tehokkuutta investoimalla koneisiin, vähentämällä työvoimaa ja järjestämällä työtä uudelleen

valuuttamarkkinat

pankkien väliset kansainväliset markkinat, joilla kauppaa käydään eri maiden valuutoilla

valuuttakurssi

valuuttojen vaihtosuhde eli hinta, jolla ulkomaan raha mitataan kotimaan rahassa

valuuttakurssipolitiikka

keskuspankin toimet, joilla valuutan arvoon pyritään vaikuttamaan ja joilla valuuttaan kohdistuvia häiriöitä pyritään torjumaan

valuuttavaranto

ulkomaiset valuutat, joita keskuspankki pitää varastossa

vapaakauppa

kansainvälisen kaupan harjoittaminen ilman rajoituksia, vienti ja tuonti on vapaata.

velkakriisi

finanssikriisiä seurannut kriisi Euroopassa, kun monet eurovaltiot velkaantuivat liikaa taantuvassa taloudessa

veroehdotus

ehdotus, johon verottaja on laskenut verovelvollisen verot

verokiila

työnantajan maksamien työvoimakustannusten ja työntekijän saaman nettopalkan erotus.

veroparatiisi

valtio tai alue, johon siirretään rahoja verojen välttämiseksi ja omaisuuden kätkemiseksi; houkuttimina alhainen veroaste ja tiukka pankkisalaisuus

veropohja

erilaisten verotettavien asioiden yhteismäärä; jos jotain uutta asiaa ryhdytään verottamaan, veropohja laajenee

vientituki

tuki, joka maksetaan esimerkiksi maataloustuotteille, jos ne viedään tiettyyn maahan; syynä esimerkiksi ylituotanto

viite- eli markkinakorko

korko, jota käytetään viitteenä lainojen hinnoittelussa; pankit määräävät oman marginaalikorkonsa markkinakorkojen mukaan

vähimmäisvakuus

sijoittajan tai lainanottajan hallussa olevia vakuuksia, joista maksetaan tietty osuus takaisin; esim. talletusten tai lainan vakuus

vuokrasopimus

omaisuuden vuokraamista toisen käyttöön; osapuolet sitoutuvat maksamaan vuokraa sovitun ajan ja yhteisillä ehdoilla

yhteiskuntavastuu

yrityksen tai toimijan vastuu ympäristön ja sosiaalisten asioiden huomioimisesta toiminnassaan; tulee laajasti ymmärtää ja siihen liittyy eettinen ja sosiaalinen vastuu

yksityinen sektori

yritykset ja yksityiset toimijat, jotka eivät kuulu julkiselle sektorille; hankkivat voittoa; ydinosaaminen on liiketoiminta

yksityinen sijoitus

sijoitus, joka ei liity julkiseen rahoitukseen; voi olla henkilö- tai yritysrahoitus

yksityinen yhteiskuntavastuu

toiminta, joka ei liity yhteiskunnan etuihin; vastuuta ei ole osoitettu; yhteiskuntavastuu ei saa olla yksityisten omissa käsissä

yksityisyrittäjyys

henkilö, joka omistaa ja johtaa omaa yritystä; yritys on riippumaton; yrittäjyys voi olla sekä pienyrityksissä että suuryrityksissä

yksityisrahoitus

rahoitus, joka on hankittu yksityishenkilöiltä tai yrityksiltä; ei liity julkisiin varoihin

yleishyödyllinen järjestö

järjestö, joka edistää yleisiä etuja, esimerkiksi sosiaalista hyvinvointia, ympäristönsuojelua ja oikeudenmukaisuutta; ei tavoittele voittoa