Henkilö, jolla ei ole varaa perusasioihin, kuten ruokaan, vaatteisiin ja asuntoon.
Kansalaisten allekirjoittama vetoomus tai julkilausuma päättäjille.
Oikeus tehdä ehdotuksia, eli aloitteita, esimerkiksi kansanedustajien aloiteoikeus ja komission aloiteoikeus lakien säätämiseksi.
Valtionhallinnon ja kunnallishallinnon välissä oleva hallinto, joka pyrkii yhdistämään monia pieniä paikallishallinnon toimia; Suomessa kuuluvat aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä maakunnat.
Valvoo esimerkiksi perusoikeuksien ja -palveluiden toteutumista, ympäristöasioita ja työhyvinvointia; Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa.
Toiminta, jonka tarkoituksena on tasoittaa alueellisia eroja ja edistää kehitystä maan eri alueilla.
Saman ammatin harjoittajien valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on ajaa työntekijöiden etuja; koostuu paikallisista ammattiyhdistyksistä; kuuluu valtakunnalliseen keskusjärjestöön.
Paikallinen saman ammatin harjoittajien yhdistys, joka kuuluu valtakunnalliseen ammattiliittoon ja keskusjärjestöön.
Ideologia, joka korostaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset elävät vapaasti ilman pakkovaltaa; voidaan käsittää myös vapautena toimia ja ajatella haluamallaan tavalla.
Tulonsiirto, joka määräytyy henkilön tulojen mukaan samoin kuin sairaus- ja työttömyyspäiväraha.
Yksi EU-säädöstyyppi; kaikilta osiltaan velvoittava säädös, jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Henkilö, joka hallitsee perusteellisesti oman alansa.
Verkkosivu, jolla julkaistaan näkökulmia sisältäviä tekstejä tai kuvia.
Vältetään tai kieltäydytään tekemästä jotakin, esimerkiksi ostamasta jonkin yrityksen hyödykettä, jotta yritys muuttaisi toimintaansa; eettistä kuluttamista.
Tarkoittaa organisaation ohjeita ja toimintatapoja, joiden tavoitteena on taata oikeudenmukainen toiminta; mielletään usein negatiiviseksi asiaksi; liitetään esimerkiksi monimutkainen hallinto ja virkavaltaisuus.
Suositaan jotain tiettyä hyödykettä ostamalla sitä.
Kansanvalta; täysi-ikäiset kansalaiset pääsevät osallistumaan valtiolliseen ja paikalliseen päätöksentekoon; sananvapautta ja valinnan mahdollisuuksia.
Rajaton valtiollinen valta, jota käyttää yksi henkilö, ryhmä tai puolue.
Lapsettomat pariskunnat, joilla on hyvä elintaso (double income no kids).
Yksi EU-säädöstyyppi; lainsäädäntövelvoite, jonka mukaan kansallista lainsäädäntöä on muutettava niin, että asetettu tavoite toteutuu; yksittäinen jäsenvaltio saa päättää, miten tavoite käytännössä toteutetaan.
EU:n asetus, jonka mukaan se EU-valtio (myös Islanti, Norja ja Sveitsi), josta turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai jonka kautta hän tulee unionin alueelle, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen.
Valvoo, että tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia.
Kansanedustajat ovat yhdistyneet yleensä puolueittain ryhmiksi, jotka hoitavat käytännön politiikkaa eduskunnassa, esimerkiksi ottavat kantaa lakiehdotuksiin.
Kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajat esimerkiksi eduskuntaan käyttämään valtaa puolestaan ja tekemään yhteiskunnallisia päätöksiä, välillistä demokratiaa.
Pienentää eläkettä kertoimen mukaan; perustuu syntymävuoteen, eliniän odotteen kasvu pienentää kertoimen mukaan kuukausittaista eläkettä, toisaalta eläkettä maksetaan pidempään.
Osa aluehallintoa; edesauttaa esimerkiksi yrittäjyyttä, liikenteen sujuvuutta sekä ympäristösuojelua.
Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä seuraavat talousvaikeudet, esimerkiksi eläkemenojen kasvu.
Hallituspuolueisiin kuuluu enemmistö eli yli puolet kansanedustajista, ks. vähemmistöhallitus.
Vaalijärjestelmä, jossa vaalipiirissään eniten ääniä saanut puolue saa kaikki paikat tai eniten ääniä saanut ehdokas tulee valituksi.
Viranomaisten harjoittamaa viestien, elokuvien tai pelien sisällön valvontaa ennakolta, ennakkosensuuria voi harjoittaa myös vapaaehtoisesti, esimerkiksi jokin tiedotusväline ei kerro asiasta, joka koetaan arkaluonteiseksi.
Käsittelee asioita, joihin tarvitaan sellaista asiantuntemusta, jota tavallisella tuomioistuimella ei ole; esimerkiksi markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus.
Kansalaisjärjestö, joka pyrkii ajamaan jäsentensä etua; esimerkiksi ammattiliitot, opiskelijajärjestöt ja veteraanijärjestöt.
Strasbourgissa toimiva ylikansallinen tuomioistuin; valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen toteutumista.
Koostuu jäsenvaltioista suorilla vaaleilla valituista edustajista, joilla on lainsäädäntövaltaa yhdessä ministerineuvoston kanssa.
Koostuu EU:n jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehistä sekä komission puheenjohtajasta ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajasta eli EU:n presidentistä, jotka ns. huippukokouksissa sopivat unionin kehittämisen yleiset suuntaviivat.
Käsittelee viranomaisten toimintaan kohdistuvia kanteluita ja valituksia.
Viranomaisten toimintaa säätelevä laki, jonka tarkoituksena on parantaa kansalaisen asemaa ja oikeusturvaa hänen asioidessaan viranomaisten kanssa.
Toimintasuunnitelma, jossa määritellään, miten Suomea ohjataan ja muutetaan hallituskauden aikana.
Nykyisin vajaavaltaisuus; henkilöllä ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta, joten hän ei voi hoitaa omia asioitaan.
Käsittelee pääasiassa käräjäoikeuksien valitukset; ensimmäinen oikeusaste maan- ja valtiopetosasioissa.
Ihminen, jonka mahdollisuudet hyvään elämään ovat huonot; taloudellinen huono-osaisuus tarkoittaa köyhyyttä; sosiaalinen huono-osaisuus taas huonoa terveyttä, vähäisiä ystävyyssuhteita, asunnottomuutta sekä syrjäytymistä työmarkkinoilta ja koulutuksesta.
Demokraattinen valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten sivistyksellisistä, sosiaalisista ja taloudellisista oloista takaamalla esimerkiksi verovaroin ylläpidetyn sosiaaliturvan.
Ihminen, jonka mahdollisuudet hyvään elämään ovat hyvät; hyväosaisuuden mittareina pidetään varallisuutta, koulutusta ja terveyttä.
Passiivinen osallistuminen politiikkaan; kansalaisille riittää, että poliitikot asiantuntijoiden avulla ajavat kaikkien yhteistä etua.
Kaikille ihmisille kuuluva oikeus, joka on kirjattu kansainväliseen sopimukseen, esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistukseen.
Valtion ja kuntien organisaatiot, toimielimet ja laitokset; esimerkiksi armeija on valtion instituutio.
Isän oikeus jäädä töistä palkattomalle vapaalle lapsen syntymän jälkeen; kesto enintään 54 arkipäivää; jos isyysvapaa on palkaton, KELA maksaa isyysrahaa, joka riippuu isän tuloista.
Autonomia; mahdollisuus päättää oman alueen asioista; Suomessa esimerkiksi kunnilla, Ahvenanmaalla, yliopistolla ja ortodoksisella kirkolla.
Valtio ja kunnat.
Valvoo median toimintaa ja antaa huomautuksia hyvän lehtimiestavan rikkomisesta.
Suomalainen ei menetä Suomen kansalaisuutta saadessaan toisen maan kansalaisuuden eikä ulkomaalaisen tarvitse luopua aikaisemmasta kansalaisuudestaan saadessaan Suomen kansalaisuuden.
Kansalaisten tekemä lakialoite, jonka on allekirjoittanut vähintään 50 000 kansalaista.
Yleiskäsite noin 120 000 erilaiselle Suomessa rekisteröityneelle yhdistykselle; tavoitteena on kanavoida jäsenien toimintaa järjestön tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi kulttuuriin, urheiluun tai vapaaehtoistyöhön.
Kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin; erilaisia keinoja ovat mm. äänestäminen vaaleissa, mielenosoitus, kansalaistottelemattomuus ja boikotti.
Eduskunnassa työskentelevä poliitikko, jonka kansa on vaaleissa valinnut edustajakseen.
Eläke, jota kaikki 16 vuotta täyttäneet Suomessa asuvat henkilöt voivat saada.
Laajasti kansan keskuuteen levinnyt liike tai yhdistys, jonka kannattajia yhdistää voimakas yhteenkuuluvuuden tunne jonkin asian puolesta, kuten naisasialiike, työväenliike tai ympäristöliike; käytetään myös nimitystä joukkoliike.
Äänioikeutetut kansalaiset saavat ilmaista mielipiteensä jostakin esillä olevasta asiasta.
Kaupunki tai muu keskus, jonka alueelle väestö ja työpaikat keskittyvät.
Työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen neuvottelema sopimus palkoista ja muista työehdoista, kuten loma-ajoista.
Valtion keskeiset päätäntäelimet, laitokset ja virastot.
Ammattiliitot ovat järjestäytyneet valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi; niitä ovat AKAVA, SAK ja STTK.
Henkilö, jolla on YK:n myöntämä pakolaisen asema ja joka saapuu maahan valtion määrittelemässä pakolaiskiintiössä.
Julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välissä olevat voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt; kolmannella sektorilla on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa.
Käytäntö, jonka mukaan hallitus kuulee työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä työelämää koskevien lakien valmisteluvaiheessa.
Tilanne, jossa kaksi tai useampi keskenään erimielistä osapuolta pääsee tasapuoliseen sopimukseen, jossa jokainen tinkii omista vaatimuksistaan.
Yhteisymmärrys, yksimielisyys.
Aatesuunta, joka korostaa perinteisiä arvoja ja vastustaa muutoksia.
Ylin oikeusaste Suomessa; ennakkopäätöstuomioistuin, joka antaa päätöksiä sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta; päätökset ovat ohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeustapausten varalle.
Järjestelmä, jossa etujärjestöt vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon.
Valta-aseman väärinkäyttö henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi; esimerkiksi virkamiesten ja poliitikkojen lahjonta.
Maahanmuuttajan sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan opettamalla hänelle kieltä ja kulttuuria ja tutustuttamalla hänet työelämään; kunnilla on velvollisuus kotouttamisen järjestämiseen.
Kunnanvaltuuston valitsema elin, joka käyttää kunnan ylintä toimeenpanovaltaa.
Kuntalaisten yleisillä vaaleilla valitsema elin, joka käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa.
Paikallisen tason tärkein hallinnollinen yksikkö, jolla on itsehallinto.
Osoitetaan asiasta päättävän viraston päällikölle tai lautakunnan puheenjohtajalle.
Monen kunnan välinen pysyvä yhteistyömuoto jonkin yhteisen palvelun, esimerkiksi terveyskeskuksen tai sosiaalipalvelun, järjestämiseksi.
Kuntien vapaamuotoinen tapa selvittää asukkaiden mielipiteitä päätöksenteon avuksi; tärkeä mahdollisuus vaikuttaa päätöksenteon sisältöön.
Alin oikeusaste Suomessa.
Oikeudessa annettavien tuomioiden ja virkamiesten päätöksien on perustuttava voimassaolevaan lakiin.
Kirjallinen säädös, joka on eduskunnan säätämä ja hyväksymä.
Kansanedustajan mahdollisuus ehdottaa uutta lakia.
Hallituksen mahdollisuus ehdottaa uutta lakia.
Työtaistelutoimi, jossa työntekijät päättävät jäädä pois töistä painostaakseen työnantajaa; painostuskeino varsinkin työehtosopimusneuvotteluissa; myötätuntolakossa tuetaan toisen alan työtaistelua.
Yhden naisen synnyttämien lasten lukumäärä.
Vertauskuva näkymättömille esteille tai ennakkoluuloille, jotka estävät naista etenemästä urallaan.
Monijäseninen kunnallinen valmistelu- ja asiantuntijaelin, esimerkiksi koulutuslautakunta, joka huolehtii kunnan koulutusasioista ja valmistelee asioita kunnanvaltuuston tai -hallituksen päätettäväksi.
Käräjäoikeudessa toimiva maallikkojäsen.
Lakiin perustuva valta.
Oikeutetuksi koettu valta.
Poliittinen aatesuunta, joka korostaa yksilön vapautta; liberalismin eri muotoja ovat poliittinen liberalismi, taloudellinen liberalismi, arvoliberalismi ja uusliberalismi.
Tilanne, jossa yksittäinen ammattiliitto ja työnantajaliitto sopivat palkoista ja muista työehdoista.
Koostuu osavaltioista, joilla on laaja itsehallinto; esimerkiksi Yhdysvallat ja Saksan liittotasavalta.
Vuonna 2009 voimaan tullut sopimus, joka muutti vanhoja EU:n perussopimuksia ja uudisti EU:n toimielinjärjestelmää.
Pyrkimys vaikuttaa päättäjiin halutun päätöksen saavuttamiseksi esimerkiksi vapaamuotoisilla keskusteluilla; toimijoina mm. järjestöt, yritykset ja yksittäiset kansalaiset.
Paikallinen, vastakohta globaalille eli maailmanlaajuiselle.
Yhteiskunta, jossa ihmiset jakautuvat selvästi eri luokkiin ja sosiaalinen nousu on vaikeaa.
Vaaleissa valittu henkilö, joka edustaa jotakin joukkoa toisia henkilöitä, esimerkiksi kunnanvaltuutettu edustaa kuntalaisia.
Tutkimuksen lähteiden luotettavuuden arviointi.
Lain mukaan toimittajan ei tarvitse paljastaa, mistä uutisen tai artikkelin tiedot ovat peräisin; tämä mahdollistaa sananvapauden toteutumisen.
Lain säätämisen vaihe, jossa lakialoite tulee ensimmäisen kerran eduskunnan täysistuntoon; aloite voidaan joko peruuttaa tai lähettää johonkin valiokuntaan.
Henkilö, joka muuttaa maahan vuodeksi tai pidemmäksi aikaa; voi olla siirtolainen, pakolainen tai opiskelija.
Keskiajalta peräisin oleva tapa jakaa Suomi linnaläänien mukaisiin kokonaisuuksiin; nykyisin maakunnat esimerkiksi edistävät alueensa liikenneoloja ja työllisyyttä.
Kaikilla Suomen kansalaisilla oleva velvollisuus puolustaa maata ja osallistua sen turvallisuuden takaamiseen; kansalainen voidaan kriisin aikana määrätä työvelvollisuuden nojalla esimerkiksi väestönsuojelutyöhön.
Kyky lukea, ymmärtää ja arvioida mediaa; kyky tulkita kuvia, tekstiä ja ääntä; taito käyttää medialaitteita.
Trendi on jonkin ilmiön pitkän ajan kehityskulku; megatrendi on merkittävä ilmiö tai trendien joukko, joka vaikuttaa suuresti tulevaisuuden kehitykseen.
Ihmisjoukon mielipiteenilmaus jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan.
Lain säätämisen vaihe, jossa valiokunnan kanta lakialoitteeseen esitellään täysistunnolle mietintönä.
Laskennallinen tuloraja, jolla yksilö kykenee tyydyttämään välttämättömät tarpeet kuten ruuan, juoman, vaatteita ja asunnon; Suomessa yhden ihmisen minimitoimeentulo on noin 900 euroa/kk.
Kuningaskunta.
Kuningaan valtaa kannattava aate.
Kaikkien kulttuurien toiminnan hyväksyminen ja arvostaminen.
Ihmisten muutto paikasta toiseen; siirtolaisuus on maan rajat ylittävää muuttoliikettä ja maassamuutto maan rajojen sisällä tapahtuvaa asumispaikkakunnan vaihtamista.
Ehdotuksen hyväksymiseen, esimerkiksi eduskunnassa, tarvitaan tietty ääntenenemmistö, esimerkiksi 2/3 kaikista annetuista äänistä.
Vapaus jostakin, esimerkiksi ihmiseen ei saa kohdistaa väkivaltaa; usein kirjattu perustuslakiin, koska nämä oikeudet rajoittavat valtion vallan käyttöä.
Nuorten mielipiteitä ja asenteita mittaava haastattelututkimus.
Yleisnimi nuorten vaikuttajaryhmille Suomen kunnissa; eri kunnissa nuorisovaltuuston muoto ja vaikutusvalta vaihtelevat paljon.
Mahdollisuus hakea muutosta tai oikaisua viranomaisten tekemiin päätöksiin ilman varsinaista valitusta.
Yleisnimitys oikeistopuolueista; tavoitteena mm. kannustavuus ja yritteliäisyys; eduskunnassa oikeistoa edustavat Kokoomus, RKP ja Kristillisdemokraatit.
Valvoo, että viranomaiset noudattavat voimassa olevaa oikeutta; valvoo myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Valtio, jonka kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan lakia ja kansalaisten perusoikeudet on turvattu eikä oikeusjärjestelmä ole korruptoitunut.
Koostuu kansanedustajista, joiden puolueet eivät kuulu hallitukseen.
Liittovaltion hallinnollinen alue, jolla on usein laaja oikeus päättää alueensa asioista.
Kieltäydytään ostamasta jonkun yrityksen tai maan tuotteita vastalauseena sen toiminnalle.
Palkoista ja muista työehdoista sopiminen yritys- tai työpaikkatasolla.
Hoitaa paikallisia asioita; Suomessa pääosin kuntien vastuulla.
Vallankäyttöä, jossa hallitaan ja alistetaan ihmisiä pakkokeinoja käyttämällä tai niillä uhkaamalla.
Ulkomaalainen, joka täyttää YK:n pakolaissopimuksen vaatimukset; paennut kotimaastaan vainoa, sotaa tai nälkää.
Hallitusjärjestelmä, jossa hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta eli eduskunta valvoo hallituksen toimintaa.
Työntekijöiden oikeus jäädä pois työstä lapsen syntymän yhteydessä, koostuu äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaista.
Kansalliseen perustuslakiin kirjattu kansalaisen oikeus; esimerkiksi sananvapaus.
Sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten, kutsutaan usein myös kansalaispalkaksi.
Raha perustoimeentuloon; koskee ensisijaisesti niitä, jotka eivät saa riittävää ansiosidonnaista turvaa; rahoitetaan pääosin verovaroista.
Laki, joka sisältää säännökset valtion hallitusmuodoista, ylimpien valtioelinten suhteista ja yksilön perusoikeuksista; sen säätäminen, muuttaminen ja kumoaminen on tavallista lakia vaikeampaa.
Suhteellisen vaalitavan piirre; ehdokkaan on valituksi tullakseen saatava pienestä vaalipiiristä suurempi osuus äänistä kuin suuressa vaalipiirissä.
Halventava nimitys poliitikolle, joka koko ikänsä on toiminut politiikassa ja edennyt puolueen hierarkiassa.
Mielikuva jostakin poliitikosta; poliittista imagoa voi muokata esimerkiksi mainonnalla, pukeutumisella tai retoriikalla.
Vaikeasti ymmärrettävää poliittista puhetta.
Ilmaisu toiminnalle, jossa etenkin vallassa oleva puolue tai puolueet sopivat keskenään asioista niin, että kumpikin puoli saa jonkin tavoitteen läpi ja antaa periksi jossain toisessa asiassa.
Poliitikkojen puhe, jota tavallisten kansalaisten voi olla vaikea ymmärtää; voidaan käsittää negatiivisena ilmauksena.
Kansalaisten tietämys ja ymmärrys politiikasta; politiikan lukutaitoon liittyy tietojen lisäksi kyky ymmärtää poliitikkojen puhetta ja asioiden välisiä syy-yhteyksiä.
Poliitikko tai puolue muuttaa täysin mielipidettään johonkin käsiteltävään asiaan, esimerkiksi puolue vastustaa ennen vaaleja verojen korotusta, mutta vaalien jälkeen kannattaa sitä.
Yhteisten asioiden hoitoa; voidaan nähdä myös taisteluna tai kilpailuna vallasta.
Jollekin politiikkaan kuulumattomalle asialle annetaan poliittinen merkitys; esimerkiksi poliitikon ystävyyssuhteiden käsittely julkisuudessa.
Kansan suosion tavoitteleminen asioita vahvasti yksinkertaistamalla; sana juontaa latinasta, jossa populus tarkoittaa kansaa; populismiin kuuluukin vahvasti kansaan vetoaminen.
Korkein kunnallinen luottamustoimi, käytännössä kunnanjohtajan työ valitun määräajan.
Yleisnimitys, jolla tarkoitetaan ei-sosialistisia puolueita; kaikki oikeistopuolueet ovat porvallisia, mutta myös Suomen Keskusta on porvaripuolue.
Oikeus johonkin, esimerkiksi koulutukseen, työhön tai sosiaaliturvaan.
Valtioneuvoston istunto, jota presidentti johtaa ja jossa hän tekee muodolliset päätöksensä.
Keskustelua siitä, millä perusteilla päätettävät asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen.
Poliittisella toiminnalla yhteiskuntaa muuttamaan pyrkivä yhdistys.
Puolueeseen kuuluva poliitikko, joka toimii puolueen tahdon mukaisesti.
Viranomaisten ylläpitämä rekisteri puolueista; rekisteriin pääsee, jos puolueella on 5 000 äänestysikäisen allekirjoittamaa äänestyskorttia, rekisteristä poistetaan, jos puolue ei saa kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa yhtään kansanedustajaa.
Puhetaito, jolla pyritään vakuuttamaan kuulijat.
Yksityisten ihmisten tai yrityksien välisen kiistan ratkaisu oikeudessa.
Ihminen on rikoksesta epäiltynä tuomioistuimessa, joka selvittää syytteen paikkansapitävyyden ja määrää syylliselle rangaistuksen.
Yksittäisen kansanedustajan oletetaan mukautuvan eduskuntaryhmänsä enemmistön tahtoon ja muun muassa äänestävän sovitun linjan mukaisesti.
Henkilö, joka muuttaa toiseen maahan pysyvästi esimerkiksi tekemään työtä; sekä maahanmuuttaja että maastamuuttaja voi olla siirtolainen.
Asepalvelun vaihtoehto; koostuu alkukoulutusjaksosta ja työpalvelusta, joka suoritetaan jossain julkisen sektorin työpaikassa.
Vuorovaikutteiset verkkoympäristöt, joissa tavalliset ihmiset tuottavat sisältöä ja ilmaisevat mielipiteitään; yhteisöllinen media.
Yhteiskunnan toimet, joilla pyritään turvaamaan kansalaisten kohtuullinen elintaso ja hyvinvointi; sosiaaliturva koostuu sosiaalipalveluista, sosiaalivakuutuksista ja terveydenhuollosta.
Toimii turvana elämän riskitilanteissa, kuten sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalla.
Menettely, jolla voidaan sopia vähäisiä riita- ja rikosasioita ilman oikeudenkäyntiä; myös oikeudenkäynnin aikana harjoitetun sovittelun nimitys.
Kansalaiselle kuuluva oikeus, jota vaikkapa yksittäinen kunta ei voi kuntalaiselta evätä, esimerkiksi oikeus lapsilisään tai päivähoitoon.
Henkilö, jonka tulot ovat alle 60 % kansan mediaanitulosta; suhteellisesti köyhällä ihmisellä ei ole varaa kuluttaa saman verran kuin useimmilla muilla ihmisillä esimerkiksi harrastuksiin tai matkusteluun.
Puolue tai ryhmittymä saa vaaleissa läpi sen määrän edustajia kuin mitä sen saama äänimäärä suhteessa muihin edellyttää; tavoitteena saada kansan poliittinen mielipide esille mahdollisimman monipuolisesti.
Voimakkaamman valtion vaikutus toisen, yleensä pienemmän valtion asioihin; Neuvostoliitto vaikutti Suomeen voimakkaasti 1960-1980-luvuilla.
Kansalaiset saavat osallistua päätöksentekoon; kaikki suuret päätökset perustuvat kansanäänestyksiin.
Kansanedustajat voivat esittää ministereille kysymyksiä ajankohtaisista poliittisista asioista.
Sotien jälkeen, vuosina 1945-1950 syntyneet ihmiset.
Kertoo syntyneiden lasten osuuden väestöstä; ilmoitetaan vuoden aikana syntyneiden lasten lukumääränä tuhatta asukasta kohden.
Työssä olevien (työllisten) ihmisten määrä suhteessa ei-työssä oleviin (ei-työllisiin) eli lasten, opiskelijoiden, työkyvyttömien, eläkeläisten, kotitaloustyötä tekevien ja työttömien määrään; ks. väestöllinen huoltosuhde.
Tutkitaan tuen tarve sosiaaliturvaa myönnettäessä.
Ihmisten samanarvoinen asema yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
Verojärjestelmä, jossa jokainen maksaa tuloistaan prosentuaalisesti saman verran veroa.
Kelan myöntämä tarveharkintainen rahallinen tuki välttämättömiin menoihin.
Julkisen vallan myöntämä tuki sitä tarvitseville esimerkiksi eläke, lapsilisä, asumistuki tai työttömyyspäiväraha.
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu; palkoista ja muista työehdoista päätetään keskitetysti; yleinen 1960-luvun lopusta lähtien.
Valtion tai alueen ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden takaamista; koostuu ulkopolitiikasta ja maanpuolustuksesta; tavoitteena turvata rauhalliset olot ja estää maan joutuminen sotatoimien kohteeksi sekä luoda edellytykset menestykselliselle puolustautumiselle.
Henkilö, joka hakee turvapaikkaa toisesta maasta; saadakseen turvapaikan hakijan täytyy olla kotoisin turvattomasta maasta, jossa häntä uhkaa esimerkiksi kidutus tai kuolemantuomio.
Yleensä vuodeksi tai kahdeksi solmittava sopimus, jossa määritellään kunkin alan palkkaus ja muut työehdot; työehtosopimuksen ollessa voimassa ei saa lakkoilla.
Eläke, jota maksetaan ansiotyössä olleelle; eläkkeen määrä perustuu ansiotuloihin, yleensä noin 50-60 % ansiotuloista.
Yleisnimitys työntekijöitä edustavista ammattiliitoista ja keskusjärjestöistä sekä työnantajien järjestöistä.
Maahanmuutto, jossa maahan tullaan tekemään töitä.
Työnantaja kieltää työntekijöitä tulemasta töihin ja keskeyttää palkanmaksun; työnantajien painostuskeino työehtosopimusneuvotteluissa.
Yleisnimitys, jolla tarkoitetaan vasemmistopuolueita; Suomen tunnetuimmat työväenpuolueet ovat SDP ja Vasemmistoliitto.
Istunto, jossa eduskunta tekee varsinaiset päätöksensä.
Uusi tietoyhteiskunnan vaihe, jossa tietotekniikka on läsnä kaikkialla ja kaikissa toiminnoissa.
Valtioneuvoston toimielin, joka valmistelee turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita.
Henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.
Valtion etujen ajamista ja suhteiden hoitoa muiden valtioiden kanssa.
Periaate, jonka mukaan pääosa hyvinvointipalveluista ja tulonsiirroista koskevat kaikkia kansalaisia.
Vuorovaikutteinen digitaalinen media.
Vaaleihin osallistuvan poliitikon tai puolueen vaalikampanjaan varaama rahamäärä (tulo- ja menoarvio).
Oikeus asettua vaaleissa ehdokkaaksi.
Kahden tai useamman puolueen ehdokkaista koottu lista, jota käsitellään ääniä laskettaessa ikään kuin yhtenä puolueena.
Alue, jossa vaalit käydään ja josta valitaan edustajat esimerkiksi eduskuntaan.
Päätöksentekoa valmisteleva elin eduskunnassa ja valtioneuvostossa.
1600-luvun lopulla syntynyt aatesuuntaus, joka korosti järjen käyttöä ja arvosteli yhteiskunnan epäkohtia.
Valistusfilosofi Montesquieun ajatuksiin perustuva tapa jakaa valtio kolmeen osaan: lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan.
Mediasta käytetty epävirallinen nimitys; media toimii julkisen vallan käyttäjien, esimerkiksi virkamiesten ja poliitikkojen, tarkkailijana ja paljastaa väärinkäytöksiä.
Yksilön tai ryhmän kyky saada muut käyttäytymään haluamallaan tavalla; valtaa tuovat mm. asema, karisma, raha ja tieto.
Käsittelee syytteen, joka nostetaan virkatoimessa lainvastaisesti menetellyttä presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä tai korkeimpien oikeuksien jäsentä vastaan.
Yhteiskunnan osa, joka käyttää lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa omalla alueellaan.
Valtion myöntämä raha kunnille peruspalveluiden hoitamiseen; valtionosuuksilla tasataan kuntien välisiä taloudellisia eroja.
Valtion keskeisimmät säädökset, joihin kuuluvat valtion toimielinten tehtävät ja vallanjako sekä ihmisten perusoikeudet.
Lapsen hoitoon tarkoitettu vapaa, jolle äitiysvapaan päätyttyä voi jäädä äiti tai isä, ja he voivat vuorotella vapaalla oloa; kesto noin puoli vuotta; KELA maksaa vanhempainrahaa.
Yleisnimitys vasemmistopuolueista; työväenpuolueet; tavoitteena mm. oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo; eduskunnassa vasemmistoa edustavat Vasemmistoliitto ja SDP.
Henkilö, joka on virka- tai palvelusuhteessa julkisella sektorilla, kuten kunnassa tai valtiossa.
Työikäisten määrä suhteessa alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden ihmisten määrään eli lapsiin ja eläkeläisiin.
Hallituspuolueisiin kuuluu vähemmistö eli alle puolet kansanedustajista.
Eduskunnassa punnitaan hallituksen tai ministerin luottamus äänestämällä; oppositio käyttää sitä hallituksen arvostelemiseen.
Edustuksellinen kansanvalta; kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajat esimerkiksi eduskuntaan käyttämään valtaa puolestaan ja tekemään yhteiskunnallisia päätöksiä.
Suora kansanvalta; kansalaiset tekevät itse päätökset esimerkiksi kansanäänestyksellä.
Koostuu ihmisistä ja heidän vuorovaikutussuhteistaan rajatulla alueella; erilaisia yhteiskuntia ovat esimerkiksi maatalousyhteiskunta, massayhteiskunta ja tietoyhteiskunta.
Valtiota ohjataan keskitetysti eikä maassa ole osavaltioita, joilla on laaja itsehallinto.
Ehdotus hyväksytään, esimerkiksi eduskunnassa, kun se saa eniten ääniä.
Yksityiset ihmiset, kotitaloudet ja yritykset.
Valtioneuvoston istunto, jota pääministeri johtaa ja jossa käsitellään kaikki eduskuntaan vietävät esitykset.
Raskaana olevan naisen oikeus jäädä töistä vapaalle synnytyksen yhteydessä; alkaa 30 arkipäivää ennen lapsen syntymää ja päättyy 75 arkipäivää syntymän jälkeen; vapaalle voi jäädä jo aiemmin, mutta kokonaiskesto ei muutu; KELA maksaa äitiysrahaa, joka riippuu äidin tuloista.
Kertoo äänestäneiden osuuden äänioikeutetuista.
Prosenttiosuus, joka puolueen on saatava annetuista äänistä, jotta se saisi vaaleissa paikkoja, esimerkiksi eduskuntaan; Suomessa ei ole säädetty äänikynnystä.
Täysi-ikäisten oikeus äänestää yleisissä vaaleissa eli valita poliittiset johtajansa.