Skeema 1 Termit

Yksilön sisäinen kokemus, tietoisuus; omat havainnot, ajatukset, muistot ja tunteet

Mielen toimintaa koskeva

Ulkoinen, havaittavissa oleva toiminta; esim. itkeminen, juokseminen ja saunominen

Ihmisen toimintaa ovat hänen mielensä tapahtumat ja ulkoinen käyttäytyminen

Ihmisen biologia koostuu kehosta, aivotoiminnasta, perimästä ja evoluution vaikutuksesta; ihmisen biologia kietoutuu yhteen psyykkisyyden, sosiaalisuuden ja kulttuurisuuden kanssa

aineellinen; ruumiillinen

Elintoiminnot, kuten hengästyminen, kurkkukipu ja uneen vaipuminen

Toimintaa liikkeelle sysäävä syy eli toiminnan tarkoitus

Kognitiiviset toiminnot; kuten havaitseminen, tarkkaavaisuus, ajattelu, kieli, oppiminen ja muisti

Tunne eli tarkkarajainen, lyhytkestoinen tunnekokemus, joka liittyy sisäiseen tai ulkoiseen ärsykkeeseen

yhteisöllinen, seurallinen

Tietylle ihmisjoukolle ominaiset tavat (mm. tavat, normit, uskomukset, perinteet, käyttäytymistavat); myös ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus (mm. tiede, taide, rakennukset)

Psykologian osa-alue, jossa tutkitaan ihmisen kehitystä elämän alusta loppuun asti

Psykologian osa-alue, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelyä

Psykologian osa-alue, joka tutkii aivojen ja ihmisen toiminnan välistä suhdetta

Psykologian osa-alue, jossa tutkitaan tunteiden eli emootioiden vaikutusta ihmisen toimintaan

Psykologian osa-alue, joka liittyy käytännön hoitotyöhön; tutkii mielenterveyttä ylläpitäviä ja heikentäviä asioita sekä soveltaa näin saavutettua tietoa mielenterveyden hoitamiseen

Psykologian osa-alue, jossa tutkitaan yksilöiden välisiä eroja ja sitä, mitkä tekijät altistavat mielenterveyden ongelmille

Yksilön psyykkisten toimintojen luonteenomainen, varsin pysyvä kokonaisuus

Psykologian osa-alue, jossa tutkitaan psyykkistä toimintaa luonnonvalinnan mekanismien kautta

Psykologian osa-alue, jolla tutkitaan ihmiselämän myönteisiä, luovia ja kukoistavia puolia, ja edistetään ihmisten vahvuuksia

Psykologiasta erkaantunut oma tieteenalansa; tutkii ihmistä ryhmän jäsenenä, sosiaalisen ympäristön vaikutusta ihmiseen, sekä ryhmien sisäisiä ja ryhmien välisiä tapahtumia

Mielenterveyden häiriö, jossa mieliala on pitkäkestoisesti mm. surullinen, väsynyt ja toivoton

Virheelliset ajattelutavat: kiinnostavat kognitiivisen psykologian tutkijoita mm. koska ne paljastavat miten ihmiset tavallisesti tekevät päätöksiä

Yliopistotutkintoon perustuva ammatti, jossa käytetään hyväksi psykologista tietoa; mm. koulupsykologi, neuropsykologi, ammatinvalintapsykologi

Lääkäri, joka on erikoistunut mielenterveyden häiriöiden hoitoon

Keskusteluhoito, jolla autetaan ihmistä ymmärtämään itseään ja muita sekä käsittelemään ongelmiaan

Keskustelu- tai muuta hoitoa antava ihminen, joka on pohjakoulutukselta esim; psykologi, psykiatri tai teologi ja joka on lisäksi suorittanut psykoterapiakoulutuksen

Keskustelu- tai muuta hoitoa tarjoava henkilö, jonka antama hoito ei kuitenkaan ole laillistetun nimikkeen alaista toisin kuin psykoterapeutilla

Ennakko-oletuksiin perustuva vaikutus; lumevaikutus

Kehon reaktiot, kuten muutokset sydämen lyöntitiheydessä tai lihasten jännittymisessä

Solu, joka välittää tietoa hermoimpulssien avulla; aivojen toiminta perustuu hermosolujen toimintaan

Hermosolun viejähaarake, jota pitkin hermoimpulssi kulkee

Sähköinen viesti, joka kulkee hermosolusta toiseen

Toiminnallisesti toisiinsa kytkeytyneiden hermosolujen muodostama kokonaisuus

Kahden hermosolun välinen liitoskohta

Kemiallinen aine, jota hermoimpulssi vapauttaa synapsia edeltävän solun aksonin päädystä ja joka synapsin jälkeiseen hermosoluun sitoutuessaan saa siinä aikaiseksi hermoimpulssin, ja näin tieto jatkaa kulkuaan aivoissa

Elämänpiiri, jossa ihminen elää; toiset ihmiset, kulttuuri sekä fyysinen ympäristö

Eliön perintötekijöiden eli geenien kokonaisuus

Muovautuvuus; aivojen kyky muuttaa toimintaa ja rakennetta

Aivojen uloin kerros, joka on erityisen keskeinen vaativissa psyykkisissä toiminnoissa, kuten ajattelussa ja muistissa; eri aivokuoren alueet ovat erikoistuneet erilaisiin tehtäviin

Alueet aivokuoren takaosassa; sisältää mm. näöstä vastaavia alueita

Alueet aivokuoren sivuosissa, sisältävät mm. kuuloaistista vastaavat alueet

Alueet aivokuoren yläosissa, sisältävät mm. tuntoaistista vastaavat alueet

Alueet, jotka sijaitsevat aivokuoren etuosassa; erityisesti otsalohkojen etuosat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja itsekontrolliin

alati jatkuva

Sukupolvien myötä tapahtuvat muutokset periytyvissä ominaisuuksissa

lajin säilymistä edistävä

Tietojen ja taitojen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle siten, että tieto- ja taitomäärä kasvaa; esim. kirjoitustaitoa ei tarvitse keksiä uudelleen jokaisessa sukupolvessa

Halu psyykkiseen ja fyysiseen läheisyyteen toisten kanssa

Kielteinen psyykkinen olotila, jossa yksilö kokee ahdistusta joko ystävien puutteesta tai heidän soveltumattomuudestaan hänen ystävikseen

Yhteisön tapojen, sääntöjen, normien ja arvojen siirtyminen yksilölle

Vähintään kaksi ihmistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja joilla on yhteinen tavoite

Ryhmän tai yhteisön käyttäytymissääntö, virallinen tai kirjoittamaton

Käsityksiä siitä, mitä päämääriä tai asioita kannattaa tavoitella tai haluta

Toisen ihmisen vaikutus yksilöön ja yksilön vastavuorinen vaikutus häneen; kielellistä tai ei kielellistä viestintää ihmisten välillä

Vastuun jakautuminen muiden kanssa siinä määrin, että kukaan ei välttämättä ota vastuuta; tutkimusesimerkkejä tilanteista, joissa joku tarvitsee ohikulkijan apua

Asenteiden ja mielipiteiden mukauttaminen ryhmän odotuksiin; konformistisuus

Taipumus tehdä, mitä auktoriteetit määräävät

Oletus siitä, kuinka tietyssä sosiaalisessa asemassa olevan on käyttäydyttävä

Uskoon perustuva väite siitä, onko jokin väite totta

Ajallisesti jatkuva ja yhteisöllinen ilmiö, kuten joulukuusen koristelu

Henkilö, joka on eri sukupuolta kuin mihin hänet on syntymässä määritelty tai joka elää mieheyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella

Kulttuuri, joka korostaa itsenäisyyden ja valinnan mahdollisuutta yhteisöön sopeutumisen asemesta

Kulttuuri, joka korostaa yhteisöön sopeutumista ja yhteisön palvelemista yksilön itsenäisyyden asemasta

Asia, jonka tavoittaa sitä ajattelemalla

Asia, joka ei ainakaan suoraan aukene mielessä käsiteltäväksi

Tietyllä hetkellä koettujen psyykkisten elämysten kokonaisuus. Tietoisuudessa voi olla esim. sen hetkinen tunnetila, tiettyjä ajatuksia tai havaintoja ympäristöstä.

Psyykkisten elämysten kokonaisuus tietyllä hetkellä, esim. kivun tai nälän tuntemukset. (tietoisuuden taso)

Kyky ajatella itseään tajunnallisena olentona; tietoisuuden kehittynein muoto.

Sigmund Freudin kehittämä psykologian teoria, jossa ihmisen toiminnan perustana ajatellaan olevan tiedostamattomat tarpeet ja motiivit

Sisäinen malli; yksilön aiempiin kokemuksiin ja tietoihin perustuva käsitys siitä, mitä asiat ovat ja miten ne toimivat, ja joka ohjaa hänen toimintaansa

Tapahtumasarja, jossa skeemat ohjaavat havainnointia, ja näin skeema muokkaantuu havaitun todellisuuden mukaisesti, ja muokkaantunut skeema ohjaa edelleen uutta tiedonhakua

Skeema tapahtumasarjasta; "käsikirjoitus tilanteesta"

Käsitys omasta ulkonäöstä, persoonallisuudesta, uskomuksista ja ihmissuhteista; laaja skeema asiasta nimeltä "minä itse"

Yksilön käsitys siitä, millainen maailma on ja miten siinä tulee toimia; laaja skeema maailmasta

Motiivien kokonaisuus

Motiivit, jotka tähtäävät hengissä säilymiseen ja peruselintoimintojen ylläpitoon

Motiivit, jotka liittyvät haluun tulla hyväksytyksi ja kuulua ryhmään

Motiivit, jotka voivat tyydyttyä mielen sisäisesti, esim. uteliaisuus, taiteen luominen tai kauneudesta saatu mielihyvä

Päämäärä, joka yritetään saavuttaa

Yksilö kokee tekemisen itsessään palkitsevaksi; ulkoisia palkkioita ei tarvita

Motivaatio, joka perustuu ulkoisiin palkkioihin, kuten esim. rahan saamiseen, ei itse tekemisen tuottamaan mielihyvään

Pyrkimys kohti positiivisia asioita

Pyrkimys välttää kielteisiä asioita

Samaan aikaan virinneiden motiivien välinen ristiriita

Yksilön uskomus siitä, kuinka hyvin hän pystyy saavuttamaan päämääriään

Yleistynyt, pitkäkestoinen tunnetila

Synnynnäinen tunne, jota esiintyy kaikilla ihmisillä kaikissa kulttuureissa

Puolustus- ja hallintakeinojen käyttäminen psyykkisen tasapainon ylläpitämiseksi ja vaikeista tunteista selviämiseksi

Osin tai kokonaan tiedostamaton tapa pyrkiä psyykkiseen tasapainoon

Yleisimmin käytetty puolustuskeino, jossa vaikea ajatus tai tunne painetaan pois mielestä

Puolustuskeino, jossa tunne siirretään todellisesta kohteesta korvaavaan kohteeseen (syyllinen joku toinen, mutta syyllisyys siirtyy kolmannelle osapuolelle)

Puolustuskeino, jossa tunne, ajatus tai motivaatio heijastetaan toiseen (yksilö itse syyllinen, mutta siirtää syyllisyyden toiselle)

Tietoinen keino selvitä vaikeista tunteista; voi olla fyysinen/biologinen, kognitiivinen/psyykkinen, sosiaalinen tai kulttuurinen

Toiveikas elämänasenne; taipumus nähdä asioista parhaat puolet

Psyykkistä joustavuutta eli palautumiskykyä kohdattaessa vastoinkäymisiä

Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen sekä myötätuntoinen suhtautuminen itseen erityisesti vaikeina hetkinä

Psyykkinen hyvinvointi ja riittävä sopeutuminen sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön ("arjen askareista selviytymistä")

Pitkään kestänyt tahdosta riippumaton psyykkinen ongelma, joka haittaa yksilöä tai hänen ympäristöään; esim. masennus, syömishäiriö tai skitsofrenia

Vaikeita tunteita, jotka johtuvat ympäristötuhoista, kuten ilmastonmuutoksesta tai lajikadosta

Vaikeita tunteita, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen ja sen uhkan ymmärtämisestä; osa ympäristöahdistusta

Elämän merkitykseen liittyvä

Mielenterveyden häiriö, jonka keskeisin oire on mielialan häiriintyminen, kuten alakuloisuus ja masentuneisuus

Mielenterveyden häiriö, jonka keskeisin oire on suhteettoman voimakas ja sopeutumista haittaava ahdistus

Pienistäkin huonoista ympäristövalinnoista aiheutuva suhteettoman voimakas psyykkinen kärsimys

Oppiminen, johon pyritään tietoisesti; esim. oppikirjan lukeminen tai jonkin taidon harjoitteleminen

Oppimista ilman tietoista pyrkimystä; suuri osa oppimisesta on tahatonta

Huomion kohdistaminen tietoisesti tai tahattomasti johonkin havaintokentän osaan tai mielen sisältöön; sen avulla osa ärsykkeistä valitaan tarkempaan käsittelyyn

Ihmisen virkeyden aste

Synnynnäinen reaktiotapa, jota ei tarvitse erikseen oppia

Klassisessa ehdollistumisessa opittu tapa reagoida alun perin neutraaliin ärsykkeeseen, esim. koiran syljenerityksen alkaminen

Oppimisen muoto, jossa neutraaliin ärsykkeeseen opitaan reagoimaan kuin ehdottomaan ärsykkeeseen

Oppimista, jossa ihmisen tai eläimen jokin toiminta tulee todennäköisemmäksi, kun sitä seuraa palkinto; esim. ihminen jota kehutaan lauluesityksessä, laulaa todennäköisemmin jatkossakin, ja vastaavasti reaktio heikkenee, jos sitä seuraa epämiellyttävä rangaistus

Välineellisessä ehdollistumisessa reaktiota seuraava palkinto, jonka vaikutuksesta reaktion esiintymistodennäköisyys kasvaa

Oppimisessa tarkoittaa, että tieto ei siirry ihmisen muistiin sellaisenaan, vaan jokainen oppija havaitsee, yhdistelee ja muokkaa tietoa omalla tavallaan, "rakentaa" skeemoja

Oppimistilanteessa pyrkimys ymmärtää; oppijan tavoitteena on osata selittää, mistä ilmiössä on kyse, millainen kokonaisuus osista rakentuu ja miten osat liittyvät toisiinsa

Pyrkimys selviytyä oppimistilanteesta ilman omaa aktiivista tiedon prosessointia; käytännössä näkyy usein tekstin painamisena mieleen sellaisenaan ilman perusteellista ymmärtämistä

Lähestymistavat; pyrkimykset ja keinot, jotka opiskelija ottaa oppimistilanteessa käyttöönsä

Opiskelussa käytettäviä menetelmiä, joiden avulla tietoa ei ensisijaisesti työstetä, vaan painetaan mieleen sellaisenaan, esim. runsas alleviivaus ja kirjan pikkutarkka kopiointi

Opiskelussa käytettäviä menetelmiä, joiden avulla tietoa aktiivisesti selitetään, yhdistetään, tiivistetään ja kehitetään

Opitun kertaamisen tapa, jossa kerran opittu asia kerrataan silloin tällöin pikaisesti uudelleen pitkäkestoisen muistamisen parantamiseksi

Kyky tunnistaa ja säädellä omia kognitiivisia toimintoja; ajattelemisen ajattelemisesta

Valveilla ollessa jatkuvasti käynnissä oleva psyykkinen tapahtumasarja, jossa ohjataan ajatuksia, tunteita, tavoitteita ja motorisia toimintoja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa

Muistijärjestelmä, joka vastaa tiedon tilapäisestä ylläpitämisestä ja muokkaamisesta

Rajaton muistivarasto, jossa tieto voi säilyä koko eliniän

Se, millaisiin tavoitteisiin opiskelija pääsääntöisesti opiskellessaan pyrkii

Tavoiteorientaatio, jossa opiskelijan keskeinen tavoite on oppia ja ymmärtää uusia asioita

Tavoiteorientaatio, jossa opiskelijan keskeinen tavoite on saada aikaiseksi ja suoriutua hyvin opiskelutehtävistä

Tavoiteorientaatio, jossa opiskelijan keskeinen tavoite on välttää opiskelua

Tavoiteorientaatio, jossa opiskelijan keskeinen tavoite on menestyä hyvin muihin verrattuna

Usko siihen, että kyvykkyys on täysin perinnöllistä ja ennalta määrättyä

Usko siihen, että kyvyt ovat kovan työnteon ja sinnikkään harjoittelun tuloksia

Psyykkinen kyvykkyys, joka ilmenee mm. päättelyssä, suunnittelussa, ongelmanratkaisussa ja abstraktissa ajattelussa

Tahattoman tai tietoisen oppimisen muoto, jossa opitaan tarkkailemalla jonkun toisen toimintaa

Mallioppimisen tutkija, sosiaalisen oppimisen teorian kehittäjä

Tehokkaan oppimisen alue, jolla yksilö ei suoriudu tehtävistä yksin, mutta kylläkin ympäristön tukemana

Opiskelumuoto, jossa oppijat oppivat toisiltaan ja auttavat toisiaan ymmärtämään opiskeltavaa asiaa

Kokemuksen myötä syntynyttä tietoa, jota emme voi pukea sanoiksi

Kyseenalaistavaa ajattelua, jossa pohditaan järkiperäisiä perusteita esitetyille väitteille ja punnitaan tasapuolisesti eri vaihtoehtoja

Tieteen tuntomerkki, joka tarkoittaa sitä, että uusi tutkimus rakentuu aina aiempien tutkimusten päälle korjaten niissä olleita virheitä

Tieteen tunnusmerkki, joka tarkoittaa sitä, että mitään ei väitetä ilman avoimesti esitettyjä, järkiperäisiä perusteluja, jotka ovat toisten kumottavissa tai vahvistettavissa

Tieteen tunnusmerkki, joka tarkoittaa sitä, että tutkimukset toteutetaan tutkituilla ja tarkkaan valituilla menetelmillä

Tieteen tunnusmerkki, joka tarkoittaa sitä, että muut ihmiset voivat arvioida tutkimuksia ja toiset tutkijat voivat toistaa ne

Tieteen tunnusmerkki, joka tarkoittaa sitä, että tutkimukset pyrkivät paljastamaan säännönmukaisuuden tutkittavasta kohteesta ja pätemään mahdollisimman laajalti (esim. eri ikäisiin ja eri maiden kansalaisiin)

Puolueeton; tieteen tunnusmerkki, joka tarkoittaa sitä, että tutkijat eivät saa toiveillaan tai mielipiteillään vaikuttaa tutkimusten tuloksiin

Tieteen tunnusmerkki; eettinen tutkimus on ammattitaitoisesti toteutettua, luotettavaa ja julkista tutkimusta, jossa huomioidaan tutkittavien hyvinvointi

Järjestelmällinen kokoelma havaintoja arkikokemuksista ja tutkimuksista, jotka selitetään ja vedetään yhteen teorian avulla

Teoriasta tai käytännöstä kumpuava kysymys, johon tutkimuksella haetaan vastausta

Teoriasta tai käytännöstä johdettu ennuste tutkimuksen tuloksesta

Tapa, jolla tutkimusaineisto kerätään, toteutetaan ja analysoidaan; sisältää tiedonkeruumenetelmän ja tutkimusotteen

Tapa kerätä tutkimustietoa; esim. haastattelu, kyselylomake, fysiologinen mittaus

Tapa, jolla tutkimus toteutetaan; ks. myös korrelatiivinen tutkimus, kokeellinen tutkimus, tapaustutkimus ja kuvaileva tutkimus

Tutkimus, jonka tulokset ilmoitetaan lukuina

Ei-määrällinen tutkimus, jonka tuloksia ei saada lukuina, vaan ne esitetään sanallisessa muodossa

Tutkimusote, jolla selvitetään, onko tutkittavien muuttujien välillä tilastollista yhteyttä

Tutkittavasta ilmiöstä tai ominaisuudesta käytetty nimitys

Arvo, joka kertoo, ovatko tutkittavat muuttujat tilastollisesti yhteydessä toisiinsa

Kahden tapahtuman suhde, joista toinen aiheuttaa toisen

Tutkimusote, joka kartoittaa syy-seuraussuhdetta tutkittavien muuttujien välillä

Kokeellisen tutkimuksen osallistuja

Ne koehenkilöt, joiden kohdalla tutkimuksen muuttujaa muutellaan

Ne koehenkilöt, joiden kohdalla tutkimuksen muuttujaa ei muutella, jotta koeryhmän suoritusta voidaan verrata kontrolliryhmään

Tutkimusote, jossa tutkimuksen kohteena on yksi "tapaus" eli ihminen tai joskus yksittäinen ihmisryhmä

Tutkimusote, jota käytetään, kun halutaan selvittää ilmiön yleisyyttä ja esiintyvyyttä esimerkiksi tietyssä maassa

Tutkimuksen kohteena oleva joukko, jota koskevia tietoja halutaan kerätä

Joukko tutkittavia ihmisiä, jotka on valittu tutkimukseen edustamaan kaikkia tutkimuksen kohteita (esim. kattava otos suomalaisia lukiolaisia edustaa kaikkia suomalaisia lukiolaisia)

Tiedonkeruumenetelmä, kuten sydämen lyöntitiheyden mittaaminen tai sähköisen aivotoiminnan mittaaminen EEG:llä, jolla saadaan tietoa kehon toiminnoista ja aivotoiminnasta

Tiedonkeruumenetelmä, jossa tarkkaillaan tutkittavaa mahdollisimman objektiivisesti ja tilanteeseen puuttumatta

Tiedonkeruumenetelmä, jota käytetään hoito- ja arviointityössä sekä tieteellisissä tutkimuksissa tutkittavien psyykkisen tilan ja persoonallisuuden arvioimiseksi

Kognitiivisen psykologian tutkija, joka esitti ihmisen havaitsemisen tapahtuvan havaintokehän mukaisesti

Psykoanalyysi-nimisen psykoterapiamuodon ja psykodynaamisen teorían kehittäjä

Psykologi, joka toi esille sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutuksia yksilöön