MIELIALAHÄIRIÖT

- mielialan muutos: mielialan lasku tai nouseminen

- Taipumus uusiutua

-Yksittäisinä liittyvät usein vaikeisiin elämäntilanteisiin ja traumoihin

Kuuluu:

- Masennus (erikseen pitkäaikainen masennus dystymia ja toistuva masennus)

- Synnytyksen jälkeinen masennus

- Vuodenaikoihin liittyvät mielialanvaihtelut (kaamosmasennus, kevätväsymys)

- Kaksisuuntainen mielialahäiriö (ent. maanis-depressiivisyys)

-joskus harvoin vain maniavaiheita

-vahvasti perinnöllinen

-lääkehoito (yl. litium) läpi elämän

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ

- Oireet: mielialan vuorottainen lasku ja nousu, voi olla pitkiäkin

tasaisia vaiheita

- joskus painottuu joko mania-tai masennusvaihe

- Joskus masennus painottuu ja rinnalla hypomaniaa

-Syyt: vahvasti perinnöllinen, puhkeaa usein n.20-40v.

-Hoito: lääkehoito (litium), joskus SSRI-lääkkeet

-Lievästä vaikeaan, etenkin mania voi olla psykoottistasoista

http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoimi

nta/mielenterveysosaaminen/nuoren-mielen-ensiapu/mieli

alah%C3%A4iri%C3%B6t

MASENNUS

-Mielialan lasku, mielihyvän katoaminen, apaattisuus, joskus tunteiden

latistumista

-Syyt: geneettisiä, biologisia, yksilöpsykologisia, sosiokulttuurisia

-Tasot: lievä, keskivaikea, vaikea - joskus psykoottistasoista

-Hoito: lievässä nettiterapia, itsehoito; keskivaikeassa ja vaikeassa

lääkehoito + terapia, vaikeassa lääkehoito, sairaalahoito, joskus

sähköshokkihoito tai magneettistimulaatio

- Lääkehoitona etenkin serotoniin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet)

-Erikseen synnytyksen jälkeinen masennus, jolloin taustalla osin

hormonien tasot

-Kaamosmasennus: melatoniini, käpylisäke – hoito: kirkasvalohoito

-Kevätväsymys: vaikea hoitaa, usein lievä tai keskivaikea

 Mielivaltainen paattely. Masentunut ihminen tekee johtopaatoksia ilman

todisteita tai jopa todisteiden vastaisesti. ”Nuokin ajattelevat minusta pahaa.”

 Yliyleistaminen. Masentunut yleistaa perusteettomasti yksittaistapauksen.

”Kun epaonnistuin tassa, tulen kylla jatkossakin epaonnistumaan.”

 Merkityksen suurentelu tai vahattely. Eri tapahtumia arvioidaan negatiivisen

ennakkokasityksen pohjalta. ”Tasta syntyy katastrofi .”

 Mustavalkoinen ajattelu. Taipumus kaikki tai ei mitaan -ajatteluun, vaikka

asioiden suhteellisuus on ilmeista. ”Ei tullut kymppia kokeessa, en varmasti

paase yliopistoon.”

 Valikoiva ajattelu. Henkilo huomioi vain negatiivista ennakkokasitysta tukevaa

tietoa. ”Epaonnistuin ainereaalissa.” (arvosana M, muissa aineissa E)

 Itsekeskeiset tulkinnat. Taipumus tulkita tapahtumia henkilokohtaisesti. ”Tuo

katastrofi syntyi, koska mina en toiminut tarpeeksi hyvin.”

vrt. masentuneen kehä

MASENTUNEETN VIRHEPÄÄTELMÄT

Riippuvuudet

- SYYT: geneettinen alttius osassa, mallioppiminen (kasvuympäristö),

yksilöpsykologiset tekijät (esim. riippuvuuksille altis persoonallisuus, itsetunto,

minäkäsitys, traumat), hoitamaton masennus, seura

- OIREET: täytyy saada lisää, elämä alkaa keskittyä riippuvuuden ympärille

- Riippuvuus on aina fysiologista, sosiaalista ja psyykkistä

- Fysiologinen: aineriippuvuudet (vieroitusoireet), mielihyväjärjestelmä ja

dopamiini aivoissa

- Sosiaalinen: seura, tapa

- Psyykkinen: masennus, itsetunto, minäkäsitys, stressi…

- toimintaa ei pysty lopettamaan vaikka haluaisi (nk. sortuminen)

- riippuvuudet aiheuttavat aina sosiaalisia ongelmia; riippuvuus onkin usein

koko perheen sairaus (esim. puolison nk. mahdollistaminen, läheisriippuvuus)

- hoito riippuu osin riippuvuudesta esim. heroiinin korvaushoito, vieroitushoito,

AA alkoholisteille, yksilöterapia…

AINE- ja PÄIHDERIIPPUVUUDET

- Riippuvuus kohdistuu tiettyyn aineeseen, usein kemiallista

-tavallisimpia päihteitä ovat alkoholi, tupakka ja huumeet; lisäksi esim. kofeiini

- Usein fyysinen/kemiallinen riippuvuus voimakasta

-Aine tuo voimakkaan mielihyvän kokemuksen

-Aiheuttaa elämän kapeutumista – energia ja aika suuntautuu aineeseen ja sen

hankkimiseen – sosiaalinen seura vaihtuu, perheen laiminlyönti

-Aineen vaikutuksesta persoonallisuus voi muuttua, etenkin aineen alaisena (vrt.

esim. nk. ’rähinäviinageeni’, itsekkyys, riippuvuuden salailu, kärsimättömyys,

aggressio)

- Huumeisiin liittyy rikollisuus

- Monia terveyteen liittyviä riskejä: likaiset neulat, infektiot, syövät, alkoholi: delirium

ja dementia

- HUOM! Tupakka – nikotiinireseptorit aivoissa

- HUOM! Sokeririippuvuudesta ei todisteita

TOIMINNALLISET RIIPPUVUUDET

-Aivoissa dopamiini ja mielihyväjärjestelmä

-Tavallisimpia: seksi, porno, netti, some, osin pelit (netti), kännykkä, shoppailu

-Toiminta tuottaa mielihyvää, kokemus halutaan uusia

-Usein aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa ja/tai eristäytymistä ja pidemmällä

töiden laiminlyöntiä

-Usein vaikeampia hoitaa kuin aineriippuvuudet, vaikka ei samanlaista

kemiallista riippuvuutta

-HUOM! Urheilu – endorfiinit

-Työnarkomaniassa aivomekanismi eri; liittyy usein vaativaan työhön, ongelmien

pakenemiseen työhön, tiettyihin persoonallisuuden piirteisiin, uhkaavaan burn

outiin

KÄYTÖS JA HILLITSEMISHÄIRIÖT

- Pyromania

-Kleptomania

-Trikotillomania (pakonomainen tarve nyppiä karvoja)

-Pelihimo (uhkapelit)

-Toiminta ei niinkään tuo mielihyvää, vaan laukaisee sisäisiä jännitteitä

- Esim. levottomuus ei laukea ilman toimintaa

- Muistuttaa pakko-oireisia häiriöitä, mutta toiminta voi toistua huomattavasti

harvemmin

- Mekanismi eri

- Pelihimossa esim. aivojen motivaatiojärjestelmä on aktiivinen

- Tämä on aktiivisimmillaan tavoitellessa ja etenkin palkkion ollessa

epävarma

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT

• Ahdistuneisuushäiriöitä vakavampia, pitkäkestoisia käyttäytymishäiriöitä,

luonnehäiriöitä

• Esiintyvyys: muutama prosentti väestöstä; yleisempiä kuin psykoosit,

harvinaisempia kuin ahdistuneisuushäiriöt; hieman enemmän alemmissa

sosiaaliryhmissä, enemmän nuorilla kuin vanhoilla

• Diagnoosi voidaan tehdä vasta täysi-ikäiselle

• Yhteistä kaikille persoonallisuushäiriöille on kaavamainen, joustamaton käytös ja

heikko impulssikontrolli, joka vaikeuttaa yksilön sosiaalista ja ammatillista

toimintaa

• Tausta: geneettinen alttius ja ympäristötekijät

• Oireet voivat olla päällekkäisiä (monissa persoonallisuus häiriöissä on heikko

impulssin sieto, narsismia, häilyvyyttä ja epäsosiaalisuutta)

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ

Outoa, omalaatuista, eriskummallista käytöstä

• Epäluuloinen (paranoidinen) persoonallisuus

• Eristäytyvä (skitsoidinen) persoonallisuus

Huomionhakuista, ”yliampuvaa”, teatraalista käytöstä, mm. rajuja

tunnepurkauksia

• Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus

(ns. rajatilatyyppi)

• Narsistinen persoonallisuus

• Epäsosiaalinen persoonallisuus

Häiriöitä, joita leimaa erittäin suuri pelokkuus ja epävarmuus

• Riippuvainen persoonallisuus

• Estynyt persoonallisuus

PSYKOOSIT

• Skitsofrenia

• Psykoositasoiset mielialahäiriö

- Psykoottinen depressio

- kaksisuuntainen mielialahäiriö (mania psykoottistasoista)

• Harhaluuloisuushäiriö

Psykoosien oireita

• Todellisuudentajun pettäminen; itsen ja ulkomaailman välinen raja

hämärtyy, omat ajatukset voivat tuntua päähän istutetuilta, muiden

ohjaamilta

• Usein ennakko-oireina vetäytymistä, apaattisuutta, uni- ja

keskittymisvaikeuksia ja erikoista käytöstä (naureskelua,

sanasalaatteja, outoja assosiaatioita, itsekseen puhelua tms.)

• Tunne-elämän häiriöitä (apaattisuutta, tunteiden latistumista),

kognitiivisten toimintojen (ajattelun, havaintojen vääristymistä)

muutoksia, sosiaalisen elämän kaventumista (vetäytyminen omiin

oloihin)

• Minän eheys rikkoutuu (identiteetti katoaa tai vääristyy)

• Hallinta- ja defenssikeinot puutteellisia, jäykkiä, kaavamaisia (esim.

voimakkaita projektioita ja splittejä)

HOITOKEINOJA

- Akuutissa vaiheessa laitoshoito (suljettu osasto, tahdosta

riippumaton hoito, vankimielisairaala)

- Avohoito: osastohoito, päiväsairaala, kuntouttava toiminta,

päivätoiminta, tuetun asumisen muodot

- Lääkehoito (hallusinaatiot, kaksisuuntainen mielialahäiriö)

- Terapia: toimintaterapia, erilaiset taideterapiat, joissakin

tapauksissa työterapia, psykoterapian eri muodot, nk.

ylläpitoterapia

HUOM! Monet fyysiset sairaudet ja tekijät aiheuttavat

aistiharhoja yms, joten ensin suljettava pois kaikki päihteet,

etenkin päähän kohdistuneet vammat ja iskut, lääkkeiden

sivuvaikutukset, kuumehoure yms.

Skitsofrenia

• Tarkoittaa sananmukaisesti jakautunutta järkeä tai kalloa.

• Määrä: n. 1 %, Suomi: n. 1,2 %, Itä-Suomi hieman enemmän.

• Vaikeusaste: vaihtelee lievästä vaikeaan.

• Paraneminen: n.70 % palaa työelämään, näistä puolet ei sairastu

uudestaan, toinen puoli kärsii uusiutuvista oireista. Noin kolmasosa

sairastuneista kärsii pitkäaikaisesti eikä kuntoudu työelämään.

• Puhkeaa usein nuoruusiässä, aikuisuuden kynnyksellä n. 15-30v

• Skitsofrenia on hieman yleisempää alemmissa

sosiaaliluokissa. Huonot olosuhteet saattavat laukaista sairauden tai

tapaukset tulevat myös tilastoihin julkisen terveydenhuollon kautta

useammin.

• Suurkaupungeissa eristäytyminen ja vainoharhaisuus

ovat yleisempiä kuin maaseudulla. (kts. Uusin Tiede-lehti: Urbaani

psykoosi)

Skitsofrenian syitä

Biologiset tekijät

• perimä (identtiset kaksoset n. 40 %, ensimmäisen

asteen sukulaisilla noin 10-kertainen riski)

• äidin raskausaikainen virusinfektio tai muu

sikiökehityksen keskushermostohäiriö

• synnytyskomplikaatiot, esim. hapenpuute (todettu

vain osalla)

• aivoperäiset ongelmat, esim. poikkeava aivojen

välittäjäainetuotto (dopamiini, serotoniini)

Yksilöpsykologiset tekijät

• minän rakennevaurio

• identiteetin kehityshäiriö, yksilöllä on ollut

ongelmia kiintymyksen ja perusturvallisuuden

luomisessa (hylkäämiskokemukset, seurauksena

eristäytyminen, lähinnä psykodynaaminen

näkemys)

• vääristynyt minäkäsitys

Sosiaaliset tekijät

• perheen tunneilmasto, perheviestintä

• perheen kyky ratkaista ongelmia

• perheen ylisuojelevuus

• sosiaalisen tuen puute

• omat psykososiaaliset taidot

• muut ympäristötekijät: alistaminen, kiusaaminen,

väkivalta jne.

HOITO:

-Akuutissa vaiheessa sairaalahoito

-Kuntouttava ja tukeva hoito (nk. Kuntouttava psykososiaalinen

hoito)

-Lääkehoito (serotoniini, dopamiini)

-Akuutti vaihe ja harhat yleensä palaavat, jos lopettaa lääkityksen

-Usein koko perhe mukaan nk. Psykoedukaatio

-Etenkin katatoniassa sähköshokkihoito

OIREET:

Positiiviset oireet: aistiharhat (kuuloharhat yleisimpiä)

Negatiiviset oireet: tunteiden latistuminen, apaattisuus, mielihyvän

katoaminen

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=h

oi35050

http://www.ahjos.net/luokitus/F20.ht

m

Harhaluuloisuushäiriö:

Potilas: ”Kun menen töihin, mieheni rakastajatar saapuu taloon. Usein hän on vielä

siellä, kun tulen kotiin. He ovat kellarissa. Siellä kajastaa valoa ja kuuluu hiljaisia ääniä.

Nytkin nainen on siellä”

Psykiatri: ”menetkö kotiin päästyäsi heti katsomaan, mitä kellarissa tapahtuu?”

Potilas: ”En, ei se auta. Enkä uskallakaan. Olen sitonut ovet narulla, jotta se nainen ei

pääsisi ulos tai tulemaan. Mutta hän tulee vasta kun olen lähtenyt, ja onnistuu aina

lähtemään, vaikka olisin jo kotona.”

Psykiatri: ”Ei kellarissa ole ketään nytkään”

Potilas: ”Kyllä on, hiljentävät ääniä, kun kuulevat meidät”

Psykiatri: ”Mennäänkö katsomaan?”

Potilas: ”Turha vaiva. Rakastajatar ehtii kuitenkin piiloutua tai lähteä, kun kuulevat

askeleet rapuissa.”

Mustasukkaisuuden lisäksi voi olla yleisesti vainoharhainen, suuruusharhainen,

somaattisesti harhainen (’luulotautinen’) tai erotomaanisesti harhainen (uskoo, että joku

on rakastunut itseen). Harhaluulon kohde tarkasti rajautunut eikä yleensä varsinaisia

hallusinaatioita. Potilaat selviävät yleensä kohtuullisesti arkipäiväisessä elämässä.