aivokuori aivojen uoin kerros, joka on erityisen keskeinen vaativissa psyykkisissä toiminnoissa, nk. korkeammissa kognitiivisissa toiminnoissa attribuutio omasta tai toisen ihmisen toiminnasta tehty tulkinta ulkoinen attribuutio omaa tai toisen toimintaa selitetään ulkoisilla tekijöillä sisäinen attribuutio omaa tai toisen toimintaa selitetään sisäisillä tekijöillä attribuutiovirhe toisten tekemiset nähdään liiaksi sisäisistä syistä johtuviksi ja omaa käyttäytymistä selitetään liikaa tilanteesta johtuvaksi behaviorismi psykologian suuntaus, jonka kultakausi oli n.1930-luvulla ja joka tutkii ihmisten/eläinten ulospäin näkyvää käyttäytymistä. Behaviorismi korostaa ympäristön ja oppimisen merkitystä yksilön toiminnassa. biologinen motiivi motiiveja, jotka tähtäävät yksilön ja lajin säilymiseen kuten jano, nälkä, osin seksuaalisuus coping-keino = hallintakeino; tietoinen keino selvitä vaikeista tunteista tai asioista. Voi olla fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen hallintakeino = coping-keino; tietoinen keino selvitä vaikeista tunteista tai asioista. Voi olla fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen defenssi = puolustuskeino; osin tai kokonaan tiedostamaton keino pyrkiä mielen=psyyken tasapainoon tasapainoa uhkaavassa tilanteessa esim. torjunta, projektio, kohteensiirto puolustuskeino = defenssi; osin tai kokonaan tiedostamaton keino pyrkiä mielen=psyyken tasapainoon tasapainoa uhkaavassa tilanteessa esim. torjunta, projektio, kohteensiirto dynaaminen alati käynnissä oleva, muuttuva klassinen ehdollistuminen oppimisen muoto/laji (behaviorismissa), jossa ehdolliseen ärsykkeeseen opitaan reagoimaan kuten ehdottomaan ärsykkeeseen; esim. koira alkaa erittämään sylkeä kuullesaan kellon soiton (ehdollinen ärsyke), jos se on yhdistetty ruokaan (ehdoton ärsyke). väline-ehdollistuminen oppimisen muoto/laji (behaviorismissa), jossa käyttäytyminen lisääntyy, jos sitä seuraa palkinto (esim. kehutaan karaokessa, jolloin laulaa todennäköisemmin uudestaan) ja jossa käyttäytyminen vähenee, jos sitä seuraa epämiellyttävä asia/rangaistus (esim. nauretaan ja ilkutaan karaokessa, jolloin todennäköisesti ei laula uudestaan) mallioppiminen oppimisen muoto, jossa opitaan muita seuraamalla/tarkkailemalla emootio tunne eli lyhytkestoinen kokemus, joka liittyy sisäiseen tai ulkoiseen ärsykkeseen perustunne tunne, joka on synnynnäinen ja yhteinen kaikille ihmisille kaikissa kulttuureissa. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho, hämmästys motivaatio yksittäisten motiivien muodostama kokonaisuus; ihmisen toiminnan/käyttäytymisen alkuunsysäävien tekijöiden kokonaisuus sosiaalinen motiivi syy tehdä lähtee liikkeelle muista ihmisistä/ muihin ihmisiin liittyvät syyt toiminnalle kuten valta, läheisyyden tarve, kilpailu psyykkinen motiivi yksilön mielen sisäinen syy toiminnalle esim. uteliaisuus kognitiivinen tiedonkäsittelyprosessihin liittyvä kognitiivinen prosessi tiedonkäsittelyn toiminto esim. muisti, havaitseminen, tarkkaavaisuus, päättely, oppiminen, kieli, ajattelu, ongelmanratkaisu evoluutiopsykologia psykologian osa-alue, joka korostaa luonnonvalinnan mekanismeja yksilön toiminnassa, käyttäytymisessä ja psyyken toiminnassa psyyke mieli itsetunto 'miltä tuntuu olla minä'; yksilön käsitykset omasta arvostaan ja arvokkuudestaan; itseä koskevat tunteet minäkäsitys yksilön käsitykset siitä, millainen hän on. Voidaan eritellä eri minäkäsityksiä esim. fyysinen minäkäsitys (keho ja ulkonäkö), sosiaalinen minäkäsitys (millainen olen ihmissuhteissa) jne ihanneminä yksilön käsitykset siitä, millainen hän haluaisi olla; yleensä tät kohti kuljetaan skeema = sisäinen malli; yksilön aiempiin kokemuksiin ja tietoihin perustuva käsitys siitä, millainen jokin asia/ilmiö tms. on sisäinen malli = skeema; yksilön aiempiin kokemuksiin ja tietoihin perustuva käsitys siitä, millainen jokin asia/ilmiö tms. on skripti skeema = sisäinen malli tapahtumasarjasta, 'toiminnan käsikirjoitus' esim. pyykinpesu, kaupassa käyminen neuropsykologia psykologian osa-alue, joka tutkii aivoja ja etenkin aivovaurioita ja niiden merkitystä yksilön toiminnassa sosiaalinen yhteisöllinen, seurallinen, muiden seuraan hakeutuva psyykkinen mielen toimintaan liittyvä humanistinen suuntaus/koulukunta psykologian suuntaus, joka kehittyi 1950-luvulla ja jossa korostetaan yksilöä vapaana, luovana, ainutkertaisena oliona. Itsensä toteuttaminen nähdään tärkeänä (Maslow'n tarvehierarkia) kognitiivinen suuntaus/koulukunta psykologian suuntaus, joka kehittyi 1950-luvulla ja joka vahvistui 1970-luvulla (nk. kognitiivinen vallankumous) ja jossa korostetaan yksilöä aktiivisena tiedonkäsittelijänä (kts. skeema, havaintokehä, kognitiiviset toiminnot) havaintokehä tapahtumasarja, jossa skeemat ohjaavat havinnointia. Skeemat ohjaavat ärsykkeiden valikointia ympäristöstä. Ympäristön ärsykkeiden pohjalta skeemat joko vahvistuvat tai muokkautuvat. Muokkaantunut skeema ohjaa havinnointia seuraavalla kerralla. (esim. ystävän ulkonäkö). Neisserin luoma teoria. psykodynaaminen suuntaus Sigmund Freudin psykoanalyysille pohjautuvat teoriat, joissa korostetaan tiedostamattoman toiminnan merkitystä psyykessä ja ihmisen toiminnassa/käyttäytymisessä esim. defenssit psykoanalyysi Sigmund Freudin 1800-1900 -lukujen taitteessa kehittämä teoria psyyken toiminnasta: psyykkinen toiminta on aina dynaamista, idin (se), egon (minä) ja superegon (yliminä) välisen 'kamppailun' tulosta (nk. jäävuorimalli). Korostaan tiedostamattomien toimintojen kuten tiedostamattomien tunteiden, halujen ja defenssien merkitystä yksilön toiminnassa tietoisuus tiettynä hetkenä koettujen psyykkisten elämysten kokonaisuus tajunta psyykkisten elämysten kokonaisuus kuten nälkä itsetajunta = itsetietoisuus; tietoisuuden kehittynein muoto, kyky ajatella itseään tietoisena olentona kasvun asenne näkemys, jossa kykyjä/taitoja pidetään sinnikkään työn ja harjoittelun tuloksena muuttumattomuuden asenne näkemys, jossa kyvykkyyden katsotaan olevan perinnöllistä ja ennalta määrättyä sosiokulttuurinen suuntaus psykologian suuntaus, jossa korostetaan muiden ihmisten vaikutusta ja ryhmän/kulttuurin vaikutusta yksilön toiminnan selittäjänä kohteensiirto defenssi, jossa tunne tms. siirretään toiseen kohteeseen alkuperäisestä kohteesta esim. yksilö on vihainen isälleen, mutta kiukuttelee pikkusiskolle projektio defenssi, jossa omat tiedostamattomat tunteet, luonteenpiirteet tms siirretään toiseen ihmiseen esim. yksilö ei myönnä olevansa kateellinen ystävälleen, vaan väittää tämän olevan kateellinen itselleen konstruktiivisuus kognitiivisen suuntauksen ja sen mukaisen oppimiskäsityksen periaate, jonka mukaan yksilö rakentaa aktiivisesti käsitystä todellisuutta havitsemisen, ajattelun ja muiden tiedonkäsittelyprosessien kautta normi yhteisön/ryhmän sääntö/ohje käyttäytymiselle tai toiminnalle. Voi olla kirjoitettu ja kirjoittamaton rooli oletus siitä, kuinka tietyssä sosiaalisessa asemassa tulisi käyttäytyä motiiviristiriita tilanne, jossa kaksi motiivia on ristiriidassa keskenään. Voi olla kolmenlainen: lähestymis-lähestymis, lähestymis-välttämis, välttämis-välttämis lähestymis-lähestymis motiiviristiriita tilanne, jossa on kaksi tavoiteltavaa, houkuttelevaa asiaa, mutta molempia ei voi saada esim. alkava parisuhde ja vaihtovuosi ulkomailla lähestymis-välttämis motiiviristiriita tilanne, jossa sama asia on samaan aikaan sekä houkutteleva että luontaantyöntävä esim. ihastuksen kohde, joka kuitenkin kohtelee huonosti välttämis-välttämis motiivisristiriita tilanne, jossa on kaksi huonoa vaihtoehtoa, mutta toinen on valittava esim. yksinjäämisen pelko vs. huono parisuhde metakognitio kyky arvioida omaa toimintaansa ja omia tiedonkäsittelyprosessejaan psyykkinen itsesäätely keinot, joilla yksilö pyrkii ylläpitämään psyyken =mielen tasapainon tasapainoa uhkaavassa tilanteessa oppimisen itsesäätely miten yksilö pystyy ohjaamaan omaa toimintaansa oppimisen edistämiseksi korkea itsesäätey (oppimisessa) yksilö pystyy ohjaamaan toimintaansa ja ottamaan vastuun toiminnastaan ja sen seurauksista (esim. onnistuminen/epäonnistuminen kokeessa) ulkoaohjautuvuus (oppimisessa) yksilö ei kykene ohjaamaan toimintaansa eikä ota vastuuta esim. epäonnistumisista syyttää muita jäävuorimalli Freudin psyyken teorian malli, jossa suurin osa on tiedostamatonta ja jossa id(se), ego (minä) ja superego (yliminä) ovat dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään minä = ego; Freudin teoriassa psyyken rakenteen osa, joka noudattaa nk. realiteettiperiaatetta eli toimii tosiasiat huomioiden yliminä =superego; Freudin teoriassa psyyken rakenteen osa, johon on sisäistetty kulttuurin ja yhteisön normit, säännöt ja vaatimukse; psyyken osa, joka pyrkii hillitsemään tiedostamattomia haluja ja yllykkeitä se =id; Freudin teoriassa pääosin tiedostamaton psyyken rakenteen osa, joka noudattaa nk. mielihyväperiaatetta; psyyken osa, joka haluaa halujen ja yllykkeiden tyydyttämistä seurauksista yms. välittämättä optimismi valoisa, toiveikas suhtautuminen elämään ja tulevaisuuteen pintasuuntautuneisuus oppimisen strategia, jossa pyritään painamaan yksityiskohtia mieleen syväsuuntautuneisuus oppimisen strategia, jossa pyritään ymmärtämään opiskeltava asia suunnitelmallinen oppiminen oppimisen strategia, jossa oma toiminta suhteutetaan tavoitteisiin, käytettävissä olevaan aikaan yms psykoterapia hoitomuoto, jossa pyritään keskustelun ja psykologian keinoin auttamaan asiakasta erilaisissa ongelmatilanteissa sosiaalistuminen = sosialisaatio; prosessi, jonka myötä yksilö sisäistään kulttuurinsa arvot, asenteet, normit yms ja kasvaa yhteisön jäseneksi syrjintä toiminta, jossa yksilöä/ryhmää kohdellaan epäoikeudenmukaisesti tms ryhmäjäsenyyden kuten ihonvärin, iän tai etnisen taustan perusteella työmuisti muistin lyhytekstoinen rakenne, jossa voi kerrallaan pitää 3-7 muistiyksikköä säilömuisti muistin pitkäkestoinen rakenne, jossa voi pitää käytännössä liki äärettömän määrän tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia muistoja tahallinen oppiminen oppiminen, johon pyritään tietoisesti ja tarkoituksella esim. koulussa oppiminen tahaton oppiminen oppimista, johon ei tietoisesti pyritä tutkiva oppiminen oppimisen laji/muotoa, jossa lähdetään liikkeellä oppijan omasta toiminnasta ja otetaan asioista itse selvää kognitiivinen oppiminen oppimisen laji/muoto, jossa lähdetään liikkeelle yksilöstä aktiivisena tiedon muokkaajana (nk. konstruktiivisuus); yksilön kokemukset muokkaavat skeemoja ja oppimista rakennetaan itse mallioppiminen oppimisen laji/muoto, jossa opitaan muita tarkkailemalla/seuraamalla sosiaalinen oppiminen opitaan/opiskellaan yhdessä muiden kanssa ilmiöoppiminen oppimisen laji/muoto, jossa lähdetään liikkeelle jostakin ilmiöstä kuten palaminen, masennus ja etsitään siihen liittyen mahdollisimman monipuolista tietoa lähikehityksen vyöhyke Vygotskyn luoma käsite, joka tarkoittaa taitotasoa, jossa yksilö selviää tehtävästä muiden tukemana mutta ei vielä yksin temperamentti persoonallisuuden biologinen osa, joka on osin perinnöllinen; synnynnäinen, yksilölle tyypillinen reagoimistyyli torjunta defenssi, jossa epämiellyttävä tunne tai vaikea asia työnnetään pois mielestä esim. 'unohdetaan' hammaslääkärillä käynti sisäinen motivaatio yllyke toimintaan lähtee ihmisestä itsestä ulkoinen motivaatio yllyke toimintaan lähtee yksilön ulkopuolelta esim. palkka itseään toteuttava ihminen Maslow'n tarvehierarkian ylin taso, jossa yksilö hyödyntää kykynsä ja koko potentiaalinsa maksimaalisesti tietoa toistavat opiskelumenetelmät opiskelutapoja, joissa toistetaan opiskeltavaa asiaa esim. alleviivaus, kirjan tekstin tarkka kopiointi; liittyvät usein pintasuuntautuneeseen strategiaan tietoa muokkaavat opiskelumenetelmät opiskelutapoja, joissa opiskeltavaa asiaa jäsennetään, yhdistellään ja muokataan esim. käsitekartat, omat muistiinpanot, kysymysten tekeminen; liittyvät usein syväsuuntautuneeseen strategiaan oppimisorientaatio oppimisen tavoitteena on oppiminen itsessään; oppiminen itsessään motivoivat saavutusorientaatio oppimisen tavoitteena ovat arvosanat, tutkinto tms.; oppimisesta saatava hyöty tai arvosanat motivoivat riippuvuusorientaatio oppimisen taustalla on muilta saatu palauta; oppimista motivoi esim. opettajalta tai vanehmmilta tuleva palaute välttämisorientaatio opiskelun tavoitteena on välttää epämieluisa seuraus kuten kurssin reputtaminen; ei-toivottava seuraus motivoi plastisiteetti muovautuvuus; aivojen kyky muokata hermosolujen välisiä yhteyksiä uudestaan ja uudestaan läpi elämän; kaiken oppimisen perusta tarvehierarkia Maslow'n luoma teoria motivaatiosta, jossa eri motiivit ovat kerroksisia; ensin on tyydytettävä biologiset perustarpeet kuten nälkä ja jano ennen turvallisuuden tarpeita, läheisyyden tarpeita, arvostuksen kokemusta ja ylimpänä itsensä toteuttamista