5.15 Nuoruus on kokeilujen aikaa

Motivointi 2: Erilaisia ryhmiä

Liite 2: Nuoret hyppivät alakulttuurista toiseen

Pietarsaarelainen Hanna-Mari Kultala ja laihialaiset Jani Luoma ja Anssi Peltonen kertovat, että heidän kaveriporukkaansa kuuluu keskenään erilaisia ihmisiä. Kuvat: Matti Hautalahti

Harva nuori kuuluu enää vahvasti yhteen alakulttuuriin. Nuorten elämää tutkiva, Tampereen yliopiston dosentti Tapio Kuure kertoo, että nuoret siirtyvät helposti nuorisokulttuurista toiseen, ja he voivat yhtä aikaa kuulua moneenkin alakulttuuriin.

Alavutelaisen Katri Heikkilän (17 v.) mukaan esimerkiksi gootteja ja hevareita on, mutta ryhmien rajat eivät ole selviä.

-10-vuotiaana ollaan räppäreitä. Sen jälkeen siirrytään hevareiksi, minkä jälkeen nuorista tulee hippejä, Heikkilä sanoo.

Kuuren mukaan 20 vuotta sitten nuorisokulttuurit rakentuivat usein luokkaperusteisesti. Esimerkiksi työväenluokkaan kuuluvat nuoret olivat samassa porukassa. Nykyään vanhempien tausta ei vaikuta nuorten tyyliin.

-Jos tuolloin on ollut itse jossain tyylisuunnassa, on pitänyt muita vihollisina. Nyt se ei mene sillä tavalla, vaan samoissa musiikkipubeissa saattaa esimerkiksi soittaa useita erilaisia bändejä, Kuure sanoo. Sama pätee urheiluun.

-Aikaisemmin oltiin henkeen ja vereen tietyn urheiluseuran kannattajia. Nytkin ollaan, mutta nyt voidaan liikkua enemmän seurojen välillä.

Syy muutokseen ovat Kuuren mukaan kulttuurin yksilöllisyyden korostaminen ja se, että nuoret liikkuvat enemmän.

Kuuren mukaan nykynuori sietää enemmän erilaisuutta ja on suvaitsevampi.

Pietarsaarelainen Hanna-Mari Kultala (16 v.) ja laihialaiset Jani Luoma (17 v.) ja Anssi Peltoniemi (17 v.) ovat hyviä ystäviä, vaikka he ovat keskenään erilaisia. Kultalan mukaan kaikki nuoret eivät ole suvaitsevia.

-Asuin Evijärvellä, ja siellä ei suvaita homoja. Varsinkaan, jos he ovat poikia. Myös gootteja syrjitään, Kultala sanoo.

Nuoren naisen mukaan Pietarsaaressa ollaan suvaitsevaisempia.

-Ehkä se johtuu siitä, että Pietarsaaressa on myös ruotsinkielisiä, hän sanoo.

Poikkeuksena Hakala kertoo siitä, kun Evijärvelle tuli maahanmuuttajaperhe, joihin on suhtauduttu hyvin. Laihialaisten Luoman ja Peltoniemen mukaan ammattiopistossa olevat nuoret ovat suvaitsevampia kuin yläasteella. Ilmapiiri on rennompi ja mukavampi.

Vaikka henkeen ja vereen olevia gootteja, hip hoppareita ja punkkareita löytyy vielä, vaattteet eivät ole kaikille nuorille. Seinäjokelaisen Irene Mäkirannan (19 v.) mukaan omaa tyyliään voi vaihtaa myös sen mukaan, missä ryhmässä on.

Pienillä paikkakunnilla pitää nuorten mukaan olla samanlaisia. Tämä pätee niin Laihialle kuin Evijärvellekin. Myös alavutelainen Katri Heikkilä ja töysäläinen Marika Autio (15 v.) ovat samoilla linjoilla.

-Siellä on paljoin samanlaisia nuoria, eikä pysty luokittelemaan, mihin ryhmään kukakin kuuluu, Autio sanoo.

Kuutin mukaan nuorisokulttuurien sekoittumisessa on hyvää se, että nuori rakentaa tietoisesti omaa identiteettiään ja sallii erilaisuuksia. Jos ei kuitenkaan osaa liikkua eri porukoiden välillä, voi kokea yksinäisyyttä.

-Yksilöllisyydellä on kaksi puolta. Toinen on se, että on vapaa hakeutumaan erilaisiin ryhmiin. Toisaalta yksilöllisyys voi kääntyä yksinäisyydeksi, Kuure sanoo.

Tästä kertoo Kuuren mukaan se, että etsivä nuoriso työ ei enää löydä nuoria kadun kulmista, vaan usein syrjäytynyt nuori löytyy kotoaan.

lähde: Ilkka 21.10.2011 Helene Källi

http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/nuoret-hyppivat-alakulttuurista-toiseen-1.1084782